Toimintapeleissä on menossa Vietnam-buumi, johtuen kenties sekä pelaajien että pelinkehittäjien kyllästymisestä ainaisiin toista maailmansotaa käsitteleviin skenaarioihin. Yksi odotetuimmista viidakkomäiskeistä on Shellshock: Nam ´67. Peliä on mainostettu etukäteen erityisen realistisena ja raakana Vietnamin sodan kuvauksena, ja siinä pelin kehittänyt Guerrilla onkin onnistunut kelvollisesti.
Shellshock on kolmannen persoonan räiskintä, eli pelaaja seuraa tapahtumia oman hahmonsa selän takaa. Ratkaisu toimii, koska muussa tapauksessa voisi olla vaikea hahmottaa missä päin tiheää viidakkoa pelaajan ohjaama hahmo sijaitsee. Kamerakulman saa siirrettyä myös aivan sotilaan olkapään taakse.
Tehtävien välissä pelaaja pääsee hengaamaan asetoveriensa kanssa tukikohdassa, missä DJ soittaa 60-luvun musiikkia ja kertoo muun muassa uutisia rintamalta. Ampumaradalla voi harjoitella ja vaihtaa aseita, Deuce-nimisen diilerin kanssa voi käydä kauppaa tarvikkeista, ja lähes kaikkien leiristä löytyvien hahmojen kanssa voi ja myös kannattaa puhua.
Toiminta nappaa tehokkaasti mukaansa. Sotapeleissä oikean tunnelman saavuttaminen on tärkeää, ja Shellshockissa tunnelmaa riittää. Jos pelin olisi tehnyt amerikkalainen firma, siitä olisi todennäköisesti jätetty pois vietnamilaiset ilotytöt, silpoutuneet ruumiit ja mahdollisuus ampua kaikkea elävää, siis myös siviilejä ja eläimiä. Mikään niistä ei kuitenkaan ole ennennäkemätöntä räiskintäpeleissä, joten Shellshockin kohuttu raakuus lienee vain osoitus siitä, kuinka jenkkien sotatraumoja silittelevällä kädellä aiemmat Vietnam-aiheiset pelit on tehty.
