Segan Xbox-pelit ovat myyneet enemmän tai vähemmän huonosti, mutta laadun puutteesta niitä ei ole voinut syyttää. Pelitalo jatkaa samalla linjalla Sega Soccer Slamin kanssa, mutta toivottavasti tällä kertaa myyntiluvut olisivat hieman paremmat.
Sega Soccer Slam on laatutuote heti kotelosta ja manuaalista alkaen. Myös pelin valikot ovat hienonnäköisiä ja luovat pohjaa graafiselle yhtenäisyydelle. Kaiken kruunaa rautainen pelattavuus, joka ei jätä mitään toivomisen varaa. Jalkapallon säännöistä on otettu vain tärkein, eli ottelujen ratkaiseminen maaleilla. Maalien tekemiseen ei ole vain yhtä kikkaa, vaan lähes mistä tahansa pystyy ampumaan pallon verkkoon. Syöttöpeli on tärkeää, vaikka myös yksin pystyy maaleja paukuttelemaan.
Jotta peli ei muuttuisi yllätyksettömäksi, tekijätiimi on lisännyt peliin Spotlight-laukaukset ja Killer Kickit. Spotlight on nimensä mukaisesti valokeila, joka kantaa oman tiimin logoa. Jos hahmo onnistuu kikkailemaan itsensä spotlightiin pallon kanssa, pääsee ampumaan superpotkun. Killer kick on edistyneempi versio spotlightista ja sen saa käyttöön täyttämällä pistemittaria. Kun mittari on täynnä, pelaaja voi luoda spotlightin kaltaisen valopatsaan. Pistemittaria voi käyttää myös lyhytaikaiseen hahmojen boostaukseen, mikä tuo oman taktisen lisänsä peliin. Tekoäly on yllättävän hyvä sekä omalla että vastustajan puolella. Vaikeustasoa saa vaihtaa missä vaiheessa tahansa, mikä helpottaa peliä ehkä liikaa.
Yksinpelin selkäranka on Quest-moodi, jossa pelataan kaikkia tiimejä vastaan ja harjoitellaan maalintekoa sekä pelataan All stars -ottelu. Matsien välillä voi ostaa hyödyllisiä esineitä pelaajilleen tai tarkastella yksityiskohtaisia tilastoja. Peliajasta riippuen Questin läpäisyssä kestää tunnista ylöspäin ja palkinnoksi saa oman joukkueen stadionin. Uusia hahmoja saa avattua pelaamalla Challenge-moodia, jossa pitää voittaa neljä ottelua peräkkäin. Lukittuja hahmoja on yhteensä kolmen tiimin verran, eli yhdeksän.
Challengen ja Questin lisäksi tarjolla on arcade-muotoja, turnaus-moodi sekä kaksi minipeliä, jotka eivät jaksa kiinnostaa toista kertaa. Hyvä harjoitteluosuus kannattaa kuitenkin käydä läpi, sillä kontrolleja on paljon, vaikka ne ovatkin intuitiivisia ja helposti opittavia. Hahmojen ja stadioneiden avaamisen jälkeen Sega Soccer Slam on puitua kauraa, eikä se yksinpelinä enää innosta.
Mutta onneksi on moninpeli, elämän ja videopelaamisen mainio yhdistelmä. Kaikkia yksinpelimoodeja voi pelata myös kahdella tai useammalla pelaajalla, jolloin esimerkiksi Questin tahkoaminen on huomattavasti mielekkäämpää touhua. Ihmispelaajat voivat lukittautua yhteen hahmoon tai käyttää haluamaansa hahmoa tilanteen mukaan. Maalivahtinakin voi olla niin halutessaan. Kolmella pelaajalla saa koko tiimin täyteen ihmispelaajia, mikä mahdollistaa hienot kuviokikkailut ja taktikoinnit.
Teknisesti Sega Soccer Slam on onnistunut tuotos. Peli pyörii sulavasti kokoajan ja animaatiot ovat hyvää tasoa. Äänipuolella tulee pieni miinus turhasta selostajasta, jonka kytkee mieluummin pois päältä. Hahmojen äänet sen sijaan ovat loistavia. Maalin tehnyt hahmo juhlii onnistumistaan omien repliikkien ja musiikin tahdissa, mikä luo persoonallista fiilistä. Graafinen ilme on myös erittäin onnistunut.
Peli on julkaistu myös GameCubelle ja PlayStation 2:lle, mutta ainoastaan Xbox- ja GameCube-versioita voi suositella. PlayStation 2:n futisjuhla kärsii teknisistä ongelmista ja rumasta grafiikasta. Xboxilla ja GameCubella peli on kuitenkin erinomainen välipala joulun hittipelejä odotellessa. Sega Soccer Slam on moninpelihupia parhaimmillaan.