Risen on saksalaisen Piranha Bytes -yhtiön vuonna 2009 julkaisema avoimen maailman roolipeli. Alkuvuodesta 2023 peli julkaistiin myös PlayStation 4:lle, Xbox Onelle sekä Nintendo Switchille, joista otimme PlayStation 4 -version arvioon.
Kaikki alkaa eräänä synkkänä ja myrskyinenä yönä. Hurjat aallot lyövät laivaa täydellä voimalla, jonka myötä matkustajat joko hukkuivat tai päätyivät pienelle, tuntemattomalle Farangan saarelle. Yksi rantaan selvinneistä on pelin nimetön päähenkilö.
Pienen pienen tutoriaalin jälkeen, jossa toinen rantautujista kehottaa pelaajaa ottamaan kepin aseekseen vihollisia vastaan ja kertoo miten päätoiminnot kuten liikkuminen tapahtuvat, on todettava, että se olisi voinut olla huomattavasti kattavampi. Monet asiat oppiikin kantapään kautta tai vain kokeilemalla ja ihmettelemällä. Intensiivikurssin jälkeen aukeava avoin maailma on pullollaan vihamielisiä olentoja sekä vapaasti valittavaa tehtävää.
Muutaman yöllisen henkiinjäämiskamppailun ja pienen vaelluksen jälkeen eteen avautuu näkymä kaupungista. Sen muurit houkuttelevat suojallaan. Kaupunkiin sisään astuessaan ei sieltä pääse enää ulos kovin helposti vartijoiden pitäessä asiasta huolen. Käy ilmi, että saarella on eräänlainen poliittinen kahnaus Harbor Town -kaupungin sekä pohjoisessa sijaitsevan luostarin välillä.
Harbor Townissa jöötä pitävien luostarin sotilaiden päänvaivana on Don Estebanin johtama rikollisjoukkio, joka pyrkii vapauttamaan kylän sorretut asukkaat valtaapitävien ikeestä. Keskustelemalla vastaantulijoille eteen tulee tehtäviä, joiden myötä pelaaja saa valita puolensa – pelatako Donin pussiin vai auttaako pitämään harmoniaa yhdessä luostarin kanssa?
Jos sattuu tekemään rikoksen Harbor Townissa – esimerkiksi yrittämällä poistua kaupungista – rangaistukseksi lainrikkoja lähetetään luostariin oppimaan kuria ja järjestystä. Luostariin pääsyn myötä Risenin päätarina alkaa hiljalleen nostaa päätään, ja pelaaja saa huomata kyseessä olevan paljon suuremmat vaarat kuin kaupunkia koskevat poliittiset kahnaukset.
Luostarissa opittavana on taisteleminen miekan sijasta sauvalla, sekä tietenkin taikojen salat. Tarjolla on perinteistä ilmassa leijumista, kaukaisten objektien hallitsemista etänä, luurankojen manaamista taisteluavuksi sekä tietenkin kaikkein parhaimpana vitsien kertominen. Jos olet vahingossa loukannut karjanhoitajaa esimerkiksi tappamalla hänen lehmänsä, voit kertoa hänelle niin hyvän vitsin, että hän unohtaa olevansa vihainen sinulle. Harmi, ettei Voldemortilla ollut tällaista taikatemppua takataskussaan!
Risen tarjoaa tekemistä hurjan määrän niin päätehtävien kuin sivutehtävienkin muodossa. Suorittamalla tehtäviä saa kokemusta, joka hiljalleen kehittyy aina uuden tason saavuttamiseksi. Samoin erilaisten otusten tappamisesta saa kokemusta – mitä voimakkaampi ja vaarallisempi, sitä enemmän kokemusta tiedossa. Ja usein voimakkaat ja vaaralliset pedot tulevat vielä ryhmissä, jolloin tiedossa on joko paljon kokemuspisteitä tai jalkojen alleen ottaminen ja voimatasojen nostaminen helpommilla vihulaisilla.
Aina kun sankari yltää uudelle tasolle, pelaaja saa niin kutsuttuja oppimispisteitä (Learning Points, LP). Näiden pojojen avulla voi opetella täysin uusia taitoja, kuten lukkojen tiirikointia, hiiviskelyä tai alkemiaa – tai niitä voi käyttää vahvistaakseen jo olemassa olevaa voiman tai manan määrää. Samoin käytettävien aseiden valikoimaa voi kasvattaa pänttäämällä esimerkiksi miekan, kirveen tai jousipyssyn salat.
Opettajina toimivat nimetyt hahmot ympäri saarta. Nämä tiedonjakajat merkataan muistiin pelaajan lokikirjaan, mikä helpottaa silloin kun jokin tietty taito on tähtäimessä seuraavan tason saavuttamisen yhteydessä. Merkittävämmät taidot rokottavat sekä rahapussia että oppimispisteitä enemmän kuin vähäpätöisemmät kyvyt. Esimerkiksi lukkojen tiirikointia voi oppia vain tasolle kolme, kun taas miekan tasoja on tarjolla kymmenen, ja voimamaksimina on taasen sata.
Välillä on hyvä pysähtyä miettimään miten haluaa tarkalleen hahmoaan kehittää. Esimerkiksi voiman määrä on tärkeä iskujen tehokkuuden näkökulmasta, mutta jos käyttää miekkaa tai sauvaa kuin vasta-alkaja, kovimmista taisteluista harvemmin tulee mitään muuta kuin tuskaa ja kuolemia. Toisaalta lukkojen avaamisen myötä on helppo rikastua ja löytää rahaa sekä hyödyllisiä tavaroita, esimerkiksi elinvoimaa lisääviä amuletteja tai voimaa antavia sormuksia.
Tehtävien suorittaminen saa dopamiinin virtaamaan ja niistä saa usein kokemuksen lisäksi myös muita hyötyjä, kuten rahaa tai taikajuomia. Usein tehtävät ovat yksiselitteisiä ja niitä koskeva keskustelu on kerrattavissa tehtävälistasta. Lisäksi samassa näkymässä on myös saaren kartta, joka näyttää missä päin saarta tehtävän kohde sijaitsee.
Alkuun metodi kartan näkyviin saamiseksi tuntuu hieman monimutkaiselta, mutta nopeasti se iskostuu selkäytimeen. Ja ainakin tämä valinta antaa enemmän seikkailun makua kun on itse arvioitava sitä, pitikö pohjoiseen päästäkseen seurata kumpaa kahdesta edessä olevasta polusta. Tämä tuo enemmän haastetta kuin esimerkiksi The Elder Scrolls -sarjan Oblivionissa ja Skyrimissä oleva kompassi, joka ohjasi kenties liian helposti pelaajan perille.
Harmittavasti välillä suoritettu tehtävä ei rekisteröidy eikä sitä saa valmiiksi. Esimerkiksi kaupungissa eräs henkilö kaipaa varastettua sormustaan takaisin. Kun perintökalleus oli löytynyt, sormusta ei kuitenkaan pystynyt palauttamaan palkanmaksajalle. Tehtävä kummittelee edelleen listallani.
Ja mitä muihin bugeihin tulee, peli kaatuu harmittavan usein ja aivan sattumanvaraisiin tilanteisiin. Ongelmat tapahtuvat erilaisissa tilanteissa, sillä murheeseen törmäsi yhtä lailla keskustelujen kuin valikkorallinkin aikana. Ei ole sattumaa, että yksi latausikkuna kertoo ”usein tallentamisen olevan järkevää”, sillä kertaalleen Risen jäi lataamaan kyseistä ikkunaa ikuisuuteen asti. Se tuntui jo melkein piilokuittailevan arvostelijalle.
Latausajat ovat muutenkin uskomattoman pitkät nykyajan standardeihin nähden. Toki odottavan aika on pitkä, mutta jo pelin avaaminen vie yli puoli minuuttia, jonka jälkeen joutuu odottamaan vielä ainakin 15 sekuntia ennen kuin pääsee jatkamaan tallennustaan. Tämän jälkeen luonnollisesti odotellaan lisää. Mutta ehkä universumin luonnonlaissa on jossakin määritelmä siitä, kuinka hyvää joutuu odottamaan.
Teknisellä puolella riittäisi laajalti hiottavaa. Toisinaan äänet myös lakkaavat toimimasta, mutta onneksi keskustelut ovat luettavissa tekstinä. Ääninäyttely – silloin kun toimii – on tasoltaan hyvää, ja musiikkiraita tukee tunnelmaa onnistuneesti. Kaupungissa ja luostarissa on omat tunnelmointinsa antamassa mielikuvaa turvan tunteesta. Sen sijaan luontoon astuessa äänet kyllä kertovat välittömästi kulman takana todennäköisesti odottavasta vaarasta. Ruohikot kahisevat uhkaavasti ja etäämmältä kuuluu murinaa, sillä Risenissä sudet, jättiläishyönteiset tai mutanttihirviöt eivät ole sukupuuton uhassa, vaikka niitä tappaisi kuinka ahkerasti.
Avoimen maailman peliksi Risen on yllättävän laaja. Juoksua saa tehdä niin että jalkoja pakottaa ja sekä tapettavaa että tehtäviä riittää runsaan mitoin. Seikkailun parissa saattaa helposti vierähtää tunti jos toinenkin aivan huomaamatta. Toki joskus tunteet nousevat pintaan esimerkiksi jatkuvasti samassa taistelussa kuollessa. Mutta kun se taistelu on viimein voitettu, onnistumisen tunne on mitä huumaavin.
Saatavilla: Nintendo Switch, PlayStation 4 (testattu), PlayStation 4 Pro, Xbox One, Xbox One X
Ikäraja: PEGI 16 (väkivalta, kielenkäyttö, päihteet)
YHTEENVETO:
**** / *****
Risen on avoimen maailman seikkailupeli, jossa tekeminen ei lopu kesken ja jossa vaara voi uhata jokaisen puskan takana. Todellinen selviytymistaistelu, jossa on strategisesti mietittävä miten kehittää hahmoaan päästäkseen eteenpäin ilman toistuvia ja turhauttavia kuolemia. Mielenkiintoiset puitteet luovat seikkailun, johon todella uppoutuu. Ainoat haittapuolet ovat pitkät latausajat sekä yllättävän kaatumiset. Kannattaa siis tallentaa usein!
Sinä iltana Johan otti aseen mukaan lähtiessään katsomaan velho Purosen iltanuotiovideoita.