Rakastetun lohikäärmeen uudelleenlämmitys – arvostelussa Spyro: Reignited Trilogy (Switch)

Spyron kärventämä hiillos lämmitettiin viime vuonna uudelleen Reignited Trilogy -kokoelmalla. Switchille julkaistu käännös jälkipolttaa mukavasti tarjoamalla kepeää tasoloikintaa nostalgianälkään sekä nuorukaisille.

Vaikka Nintendo on erityisen tunnettu tasoloikintojen mestarina, osataan sitä muuallakin. Mario, Kirby, Donkey Kong ja muut ikoniset pomppijat saivat aikanaan kilpakumppaneita myös muilla konsoleilla, kun Crash Bandicoot ja Spyro-lohikäärme laittoivat japanilaisjätille kampoihin. Aika on sittemmin jättänyt kilpailijat taka-alalle, mutta onneksi menneisyydestä riittää vielä kaluttavaa. Mainio Crash Bandicoot N. Sane Trilogy -uusioversio pomppi jättimenestykseksi kaikilla alustoilla, joten seuraavaksi oli luonnollisesti Spyron vuoro. Muille alustoille jo viime vuoden lopulla kääntynyt Spyro: Reignited Trilogy sylkee tulta nyt myös Switchillä.

Spyro: Reignited Trilogy tarjoaa nimensä mukaisesti kolme alkuperäistä seikkailua uudelleen lämmitettyinä. Mukana ovat Spyro The Dragon, Spyro 2: Ripto´s Rage sekä Spyro: Year of the Dragon. Vaikka kolmikko on pitkälti samasta lohikäärmeen tulella käräytetystä puusta veistettyjä, matkan varrella huomaa hyvin myös lohharimukelon kehityksen.

Ykkös-Spyro on kaikessa simppeliydessään sympaattinen kokemus. Ilkeä Gnorc saa tuta julkisen nöyryytyksen televisiosta, jossa örkin älykkyyttä ja kyvykkyyttä soimataan tylysti. Kostoksi hölmö konna muuttaa kaikki lohharit kristalliksi. Lajitoverien vapauttaminen passittaa Spyron lyhyeen ja simppeliin seikkailuun, joka on perikuva alkuaikojen 3D-tasoloikinnoista. Syvyyttä ei ole kuin nimeksi, mutta lämminhenkinen matka viehättää siitäkin huolimatta.

Ripto’s Rage vie seikkailuja pidemmälle. Talismaanien ja timanttien keräämiseen keskittyvä tarina tarjoaa roimasti lisää huumoria, mutta samalla uiskentelun ja liitämisen kaltaiset lisäominaisuudet tuovat haittapuolensa. Erityisesti kameran kanssa vekslaaminen tuntuu hetkittäin turhankin hankalalta.

Päätösseikkailu Year of the Dragonissa Spyro joutuu jälleen pelastuspuuhiin, kun ilkeä Bianca varastaa kaikki lohikäärmemunat. Kolmososa vie saagan äärimmilleen ja parhaimmilleen, vaikka juonikuviot jäävätkin jälleen langanlaihoiksi. Esimerkiksi skeittiosuuden kaltaiset osuudet tuovat mukavaa vaihtelua perinteiseen tasoloikintaan.

Seikkailujen tahkoaminen kronologisessa järjestyksessä on suotavaa, sillä kolmososan ehostusten jälkeen debyytti tuntuu auttamattoman vajavaiselta. Toisaalta paketit on onneksi uudistettu sen verran johdonmukaisesti, että vuosien vierimistä ei juuri huomaa muusta kuin monipuolistuvista ominaisuuksista sekä alueista.

Kokoelmasta käy kaikesta huolimatta nopeasti ilmi, että siinä missä Crashin seikkailut toimivat niin aikuisille kuin lapsillekin, Spyro on pääasiassa nuorille suunnattu paketti. Yksinkertaiset 3D-tasoloikat ja -maailmat eivät tarjoa kummoista haastetta kokeneemmalle pelaajalle. Toisaalta trilogia niputtaa monien – minä mukaan lukien – lapsuusmuistot komeisiin kuoriin. Nostalgian arvoa ei sovi ikinä väheksyä.

Switch-versio pärjää teknisesti varsin hyvin. Suomeksi lokalisoidut tekstitykset on hoidettu tyylillä, joten teos sopii myös vasta peliuransa alkutaipaleella oleville pienokaisille. Vain pitkät lataustauot sekä hetkittäin kompuroiva kamera aiheuttavat pieniä säröjä kokonaisuuteen. Kolmikko rullaa sujuvasti myös silloin, kun konsoli on irrotettuna telakasta. Näinpä lohikäärmeseikkailuja sopii suositella myös reissupelattavaksi.

Spyro: Reignited Trilogy on mallikas trilogia vanhan koulukunnan tasoloikintaa. Switch-käännös tarjoaa oivan mahdollisuuden jatkaa pelaamista myös pelipisteen ulkopuolella. Nuoremmalle väelle suunnattu paketti ei ehkä haasteella tai monipuolisella sisällöllään mässäile, mutta sen lämminhenkisyys ja yksinkertaisuus tekevät siitä rentouttavan loikintakokemuksen. Mikäli muiden alustojen käännökset jäivät aiemmin välistä, tarjoaa Spyron uudelleenlämmittely parinkymmenen tunnin edestä nostalgista pelattavaa. Spyron aiemmin ohittaneet tosin tuskin ymmärtänevät enää tässä vaiheessa lohikäärmeen polttamia muistileimoja, sillä yksinkertaisuus hyppää auttamattomasti silmille modernien loikintojen rinnalla.

Saatavilla: PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, Switch (testattu), Xbox One, Xbox One X
Ikäraja: PEGI 7 (väkivalta)

”Miten niin jonon perään? Mä oon Vee Ii Pee.”