Ruotsalaisen Zoink Gamesin kehittämä Stick It To The Man osui muutama vuosi takaperin suoraan hermosuoneen täysin vinksallaan olleella huumorillaan. Eriskummallisen hilpeä ja hulvaton seikkailu vierähti läpi kertaistumalta, joten henkistä jatkoa olevan Flipping Deathin suhteen odotukset ovat ehkä jopa liiankin korkealla. Vaikka göteborgilaisen tekijätiimin luomus onnistuu ihan kivasti, varsinaista napakymppiä ei tällä kertaa kuitenkaan nähdä.
Flipping Death tappaa Penny-sankarittaren heti kättelyssä. Kuolema on vain välietappi seikkailujen rajalla, sillä Tuonelan mailla riittää tehtävää roimaksi neljäksi tunniksi. Pelaajan tehtävänä on auttaa katkeroituneina tai muutoin vain liian aikaisin kuolleita aaveita saavuttamaan rauhan. Tämä onnistuu esimerkiksi murhaajan kiinniottamisella sekä tennistaitojen hiomisella.
Harmillisesti kuolemasta revittävä huumori on kuolonkankeampaa kuin mitä Stick It To The Manin arkisempi vitsailu. Eriskummalliset tarinat ja omituiset käänteet ovat sinänsä hauskaa seurattavaa, mutta läpänheitolle ei anneta riittävästi tilaa elää ja hengittää. Erityisesti Penny tuntuu liian nopeasti nähdyltä hahmolta, josta ei saada revittyä henkeä irti edes lyhyeen seikkailuun. Onneksi muut hahmot ovat eläväisempiä tapauksia.
Flipping Death on kevyttä pulmanratkaisua niin elävien kuin kuolleidenkin maassa. Penny kipittää tuonpuoleisessa etsimässä vinkkejä ja hahmoja, minkä jälkeen napataan yhä hengissä oleva hahmo hetkeksi ohjaukseen. Esimerkiksi supersankarimainen Tökkijämies saa tiputettua alkumetreillä sopivan maalitynnyrin, joka sitten kuolleiden avulla työnnetään eteenpäin seuraavan hahmon käytettäväksi. Systeemiä toistetaan vähän turhankin kanssa, eikä epäonnistumisen mahdollisuutta ole.
Tehtävät eivät ole aina erityisen itsestäänselviä, vaikka hahmot niihin höpinöissään sujuvasti viittaavatkin. Onneksi peliin rakennettu oivallinen vinkkisysteemi auttaa vaikeissa tilanteissa. Kuva vastaa toisinaan tuhatta sanaa, sillä etenemiseen vaadittu suoritus näytetään piirroskuvalla. Ratkaisu auttaa ja selventää vaatimusta, mutta jättää silti riittävästi tulkittavaa pelaajalle. Toisinaan ohje voi nimittäin olla vaikkapa hahmo, jota ei ole vielä tavannutkaan.
Onneksi kentät ovat sopivan lyhyitä ja mukavia pyrähdyksiä. Seitsemään tasoon jaettu seikkailu vierähtää läpi parissa sessiossa, eikä missään välissä ehdi kyllästyä. Tosin silti on sanottava, että Stick It To The Manin kaltaista koukuttumista ei päässyt tapahtumaan.
Audiovisuaalisesti teos jatkaa henkisen edeltäjänsä hengessä. Piirrosmainen grafiikka on värikästä sekä tyylikästä, vaikka erityisen hienoa ja tarkkaa se ei olekaan. Onneksi valittu linja tuntuu kokonaisvaltaiselta sekä pirteältä. Ääniosastolta täytyy kehua erityisesti kertojan suoritusta, jossa on mukavasti fiilistelyä. Onnistunut käsikirjoitus luonnollisesti tukee vitsien murjaisua, vaikka niiden puujalkaisuutta ei käykään kiistäminen.
Jos nyt jotain moitteita täytyisi vielä lisätä, niin ylipitkiltä tuntuvien lataustaukojen ohella kevyt tasoloikinta tuntuu epätarkalta. Onneksi kyseessä ei ole jetsulleen olevia onnistumisia vaativa hyppely, joten varsinaista ongelmaa asiasta ei muodostu. Etenkin alkuun hahmojen kykyjen käyttäminen tuntuu kuitenkin eriskummalliselta, eikä aina voi olla varma mikäli peli rekisteröi painalluksen.
Flipping Death on mukava pikkupyrähdys, jonka parinkympin hintalappu on sisältöön nähden oikein kohdillaan. Grim Fandangon kaltaista klassikkoa ei kuolemasta saada kuitenkaan rakennettua. Hyvästä yrityksestä ja varsin mukavasti vitsailusta on revitty joka tapauksessa irti onnistunut paketti, jonka parissa viihtyy. Jos Stick It To The Man on jo koluttuna, kannattaa Zoinkin uutuudelle antaa mahdollisuus.
Saatavilla: PlayStation 4, Switch (testattu), Xbox One
Ikäraja: PEGI 12 (väkivalta, kielenkäyttö)