Hill Climb Racing

01.03.2013

Maailma on pullollaan fysiikkapohjaisia toimintapelejä. Moni tuntee RedLynxin vaikean Trials HD -kikkailupelin, joka on syystäkin kerännyt ison liudan palkintoja. Mutta vaikka isommalla rahalla saakin parempaa ja näyttävämpää aikaiseksi, harrastelijavoimin tehdyissä peleissä voi olla myös paljon hyvää. Hill Climb Racing on tästä hieno esimerkki. Se on vieläpä ilmainen.

Peli on tiivistettävissä hyvin yksinkertaiseen ideaan. Pelaaja ajaa pitkin kumpuilevaa maastoa kiikkerällä ajokilla, kunnes kärry kippaa ja kuski taittaa niskansa. Kohtalo on väistämätön. Kyse onkin siitä, miten pitkälle rakkineella pääsee, ja miten monta volttia ja ilmalentoa ehtii saada aikaiseksi.

Pelin ohjailtavuus on yksinkertaista. Ruudun alakulmista löytyy kaasupoljin ja jarru. Lisää hanaa antamalla ajokki luonnollisesti kiihdyttää, mutta samalla se keulii pahasti. Jarrua hakkaamalla taas meinaa perä nousta maasta. Toisin sanoen, jarrulla ja kaasulla käytännössä hallitaan ajoneuvon asentoa samalla, kun annetaan renkaiden sutia.

Perusmekaniikka on siis yksinkertainen, mutta kulkupeli on silti hämmästyttävän kiikkerä. Perusjeeppi saattaa viskata voltin lievässä ylämäessä, ja kun päästään kaahaamaan Kuuhun mopo todellakin keulii. Hengissä säilyminen vaatii paikoin kärsivällisyyttä ja varovaista etenemistä, paikoin härkäpäistä ryllistystä.

Mitä pidemmälle ajaa ja mitä enemmän stuntteja tekee, sitä enemmän tienaa rahaa. Mammonalla saa paitsi avattua uusia kenttiä ja ajokkeja, myös varusteltua koneensa ominaisuuksia aina moottorista renkaiden pitoon. Kaikki parannukset ovat todella tarpeellisia, mutta jokaisen auton ominaisuuksia parannellaan erikseen. Kaikkien varusteiden avaaminen kaikille autoille vaatiikin melkoista määrää kaahaamista.

Vaikka perusmekaniikka onkin hauska ja halu pelata vielä yksi kierros suuri, ei peli ole täyttä timanttia. Ilmalentojen aikana on mahdoton arvioida miten lähellä maankamara lopulta on, joten pelaajan on mahdoton tietää ehtiikö tehdä vielä yhden voltin. Koska kuoleman koittaessa koko rata aloitetaan alusta, kentät tulevat liian nopeasti tutuiksi. Grafiikka ja ääniefektit ovat ankeita.

Hill Climb Racingin virheet antaa kuitenkin mielellään anteeksi, onhan peli sentään täysin ilmainen. Tai no, kyllä se mainoksia viljelee, mutta vähän oikeaa rahaa maksamalla niistäkin pääsee eroon. Ostos antaa myös tuntuvan summan pelikrediittejä uusien ratojen avaamiseen. Hauskaa ajanvietettä etenkin pienissä annoksissa.

ARVOSTELIJA
JORI VIRTANEN

PLUSSAT
VINKEÄ FYSIIKKAMOOTTORI
PIENEN PAINOVOIMAN KENTÄT

MIINUKSET
MAANKAMARAN LÄHEISYYDEN ARVIOIMINEN
TOISTAA ITSEÄÄN NOPEASTI

PÄÄSTÖTODISTUS
Kiikkerää kaahailua sangen suopeaan hintaan

Lisää luettavaa