Sota ei lopu koskaan – arvostelussa Fire Emblem Engage

Fire Emblem palaa sotaisammille tantereille tarinavetoisemman menestysosan jälkeen.

27.02.2023

Koti- ja käsikonsolin risteyttävä Switch on ollut omiaan tuomaan olohuoneisiin sellaisia pelisarjoja sekä -genrejä, jotka ovat tavanneet olla enemmän taskupelaajien herkkua. Erityisesti Fire Emblem on noussut jälleen arvoon arvaamattomaan, kun muutaman vuoden takainen Three Houses valloitti mukaansa tyystin uuden pelaajakunnan. Dramaattisella tarinallaan säväyttänyt teos saa henkistä jatkoa uuden Fire Emblem Engagen myötä, joka kääntää kuitenkin sääntökirjan päälaelleen.

Siinä missä Three Houses oli ennen kaikkea tarinavetoinen, Engage palauttaa taktisen sodankäynnin takaisin ruoriin. Vuoropohjainen strategia pohjautuu genren tyypillisiin kulmakiviin. Omaa taistelujoukkoa saa liikuttaa haluamaansa ruutuun, joka antaa etua tai tasoitusta vastustajan poteroon nähden. Seuraavaksi kalistellaan aseita ja ynnäillään kaatuneita. Kuten genren sääntökirja määrää, eri aseet ovat eri vahvuisia. Miekkamies murjoo kirvestä heiluttavan Lallin majan majoille, mutta keihästäjä on sapelisoturille myrkkyä. Kivi, paperi ja sakset -peli on samaisen idean rauhanajan versio.

Systeemi on miellyttävän helppo omaksua, mutta mekaniikat tuntuvat silti tarjoavan jatkuvasti jotain uutta. Oman osansa lisäsyvyydestä tuo pelin erityinen Engage-ominaisuus. Sen avulla soturi saa lisämuskelia voimakkaampaan lyöntiin, mutta halutessaan rintamalle voi myös palauttaa sarjan historiasta tuttuja ikonisia hahmoja. Vaikka Fire Emblemeitä on tullut viimeisen vuosikymmenen aikana taputeltua useampi, suoranaiseksi faniksi en silti ole itseäni mieltänyt. Tältä osin klassikkohahmojen herättämä nostalgia ei ollut kenties aivan sillä tasolla kuin kuuluisi. Kenties eniten kertookin, että Super Smash Brosin taisteluista tutut Marth ja Roy lämmittivät eniten paatunutta sydäntä.

Engagen onni on, ettei taisteluun ehdi tylsistyä. Jotakuinkin 50 tuntia kellottava teos tarjoaa riittävästi uutta ja kiinnostavaa, jotta masu ei pääse täyttymään vihulaisen vuodatetusta verestä. Tosin alkupuolisko on vaikeusasteeltaan aavistuksen löperö. Kun kaltaiseni sotataktikko onnistuu kahlaamaan eteenpäin ilman suurta pelkoa epäonnistumisesta, rima ei ole ainakaan liian korkealla. Loppusuoralla tilanne kääntyy onneksi jossain määrin päälaelleen.

Taistelumekaniikkojen vahvuus on hyvä, sillä tarina itsessään käynnistyy aivan turhan hitaasti. Tuhannen vuotta sitten käydyssä taistelussa itsensä legendaksi sotinut sankari uinahtaa mätkintöjen päälle pitkään lepoon. Valitettavasti rauha ei ole ikuinen, vaan veteraanille on jälleen tarvetta sodan kylmien kasvojen paljastuessa riisutun maskin alta. Sikäli on toki todettava, että tuhannen vuoden rauha on varsin hyvä lukema, sillä omassa sivistyneessä Euroopassamme ei tarvitse pelätä edes vuosisadan mittaista seesteistä yhteiseloa.

Oman ongelmansa aiheuttaa tarinan ylilyönnit. Jo ensimetrit iskevät vaihteen yhteentoista, mutta pelaaja ei tunnu ehättävän riehaan mukana. Hahmot, näiden luonteet sekä tapahtumat olisivat kaivanneet hieman rauhallisempaa lähtöä. Tällöin melodramaattisuus ja villit tapahtumat tuntuisivat merkityksellisemmiltä. Nyt huomasin kiinnostuneeni tapahtumista enemmän vasta muutaman kymppituntisen jälkeen, mikä on auttamatta liian myöhään. Tämän jälkeenkään tapahtuvat käänteet eivät silti nouse samaan kastiin monien muiden pitkän linjan JRPG-mehustelujen kanssa.

Kun taistelut ovat laantuneet ja miekat teroituksen tarpeessa, on aika kääntää katse Somniel-keskusalueen suuntaan. Erilaista pikkupuuhaa, minipelattavaa ja tutkittavaa sisältävä majapaikka on valitettavasti epäkiitollisessa asemassa, sillä edellisen Three Housesin akatemia tarjosi yhden koko 2000-luvun parhaista tukikohdista. Tälle tasolle ei Engage pääse, mutta ei Somniel yhdentekeväksikään osoittaudu.

Audiovisuaalinen toteutus on hyvällä tolalla ja teosta tahkoaa mielellään sekä isolla että pienellä ruudulla. Värikkään sarjakuvamaista ulkoasua seuraa maireana mikäli mieli on tarvittavan määrän vinksallaan Nipponin suuntaan. Esimerkiksi turhankin syleilevä kuningataräiti näyttää suunnilleen teini-ikäiseltä eivätkä toimintamallit kestä aivan suoraa vertailua itämaan keisariperheen arvokkaaseen olemukseen.

Fire Emblem Engage olisi kaivannut lisähiontaa ja tasapainotusta. Seikkailu paranee tuntien edetessä, mutta alkupää ei onnistu imaisemaan mukaansa toivotulla tavalla. Onneksi taistelumekaniikat sekä audiovisuaalinen tyyli paikkaavat ensihetkien vajeita sen verran, että teosta kahlaa eteenpäin riittävän pitkälle. Vauhtiin päässyt Fire Emblem Engage on laadukas teos, joka esittelee hyvin erilaisen näkökulman klassikkosarjaan kuin ylistetty edeltäjänsä.

Saatavilla: Nintendo Switch
Ikäraja: PEGI 12 (väkivalta, kielenkäyttö, verkko-ostot)

YHTEENVETO:
*** / *****
Fire Emblem Engage käynnistyy hitaasti, mutta alkulämpöjen jälkeen eteen avautuu laadukas sotataktikointi.

”Me ollaan niinku roolipelaajia ja tässä on ideana, että saa olla niinku sellainen kuin haluaa tai on aina halunnut.”

Lisää luettavaa