Kuuluisan Baldur’s Gate -roolipelisarjan saavuttama suuri suosio on jälleen poikinut lisää pelattavaa pelisarjan ystäville. Biowaren työntekijät ovat saaneet Baldur’s Gate II:lle valmiiksi lisäosan, joka kantaa nimeä Throne of Bhaal. Throne of Bhaal on suoraa jatkoa alkuperäiselle pelille ja vaatii toimiakseen alkuperäisen Baldurs Gate II:n.
Throne of Bhaalin juoni kietoutuu Bhaal-nimisen jumalan jälkikasvun välisiin konflikteihin ja tulevaisuuteen. Juoni on yksi mielenkiintoisimmista, mitä pelimaailmassa on vähään aikaan nähty ja pelin edetessä on selvää, että tarinan kirjoittamiseen on käytetty aikaa. Tarkemmin en tarinan saloihin perehdy, jotta ei tule pilattua kenenkään pelikokemusta.
Throne of Bhaal sisältää oikeastaan kaksi seikkailua. Varsinaisen lisäosan lisäksi pelistä löytyy myös Watcher’s Keepin luolastoon sijoittuva pienempi seikkailu, johon pääsee myös alkuperäisen BGII:n kartalta. Watcher’s Keep on itsenäinen miniseikkailu, joka ei ole kytköksissä sen enempää Throne of Bhaalin kuin Shadows Amninkaan tapahtumiin. Myös alkuperäisen Baldur’s Gate II:n hahmot voi myös siirtää suoraan Throne of Bhaaliin, jolloin tutut ja turvalliset hahmot voivat jatkaa seikkailuaan jatko-osan maailmassa aiemmin opittuine taikoineen sekä tavaroineen.
Heti alusta asti on selvää, että Throne of Bhaal ei ole peli sieltä helpoimmasta päästä. Varsinkin uusilla hahmoilla pelatessa saattaa tulla hiki, koska vastustajat ovat alusta alkaen melko tappavaa sorttia. Pikatallennukseen tarkoitettua q-nappia kannattaakin painella tiuhaan tahtiin. Kokemuspisteitä voi kerätä lähes loputtomasti, sillä niiden maksimimäärä on nostettu 8 miljoonaan, joka käytännössä tarkoittaa ääretöntä. Pelin edetessä omasta ryhmästä kehittyy kuitenkin melkoinen supersankarijoukko, joka hoitelee isommatkin pahikset silmät kiinni ja kädet selän takana. Pelaajan etenemistä hidastamaan onkin tuotettu monia, paikoitellen turhankin pahoja vihollisia, joiden kanssa taistellessa pelin latauskuvat tulevat hyvinkin tutuiksi, oli oma sankarikatras kuinka mahtava tahansa.
Kunnon lisäosan tapaan Throne of Bhaal sisältää myös uusia tavaroita, aseita, taikoja ja onpa mukaan lisätty myös uusi hahmoluokka, maagin lähisukulainen wild mage. Näin maallikon silmin wild mage tuntuu olevan ainainen tunari, joka on ilmeisesti jättänyt kyöpelinvuoren taikaopiston kesken. Wild magen taiat menevät joskus pieleen ja halutusta taiasta saattaa tulla aivan erilainen kuin alunperin oli tarkoitus. Käytännössä villin maagin ja normaalin maagin ero on kuitenkin hyvin pieni.
Graafisesti peli ei ole juurikaan muuttunut ja käyttöliittymäkin on pääpiirteissään sama. Äänimaailma ansaitsee pienen erityismaininnan tunnelmaa luovan musiikkinsa osalta, joka ei käy pännimään pidemmänkään pelisession aikana. Jos pelin musiikki on loistavaa, löytyy pelin äänimaailmasta myös eräs todella rasittava piirre, vai pitäisikö sanoa hahmo. Kyseessä on pelaajan esineitä ja vastaavia päivittävä Imp, jonka ääni kuulostaa todella karmivalta. Aina asioidessani kyseisen pikkupirun kanssa käänsin kaiuttimieni volumet suosiolla nollille.
Vaikka oma kokemukseni aiemmista Baldur’s Gateista ei ole kovin mittava, antoi Throne of Bhaal sellaisen pelikokemuksen, josta toipumiseen tarvitaan reilusti lepoa. Peli veti puoleensa sen verran tehokkaasti, että yöunet jäivät aika vähiin. Throne of Bhaal lopettaa Shadows Amnista alkaneen tarinan loistavasti ja kuuluu ehdottomasti niihin lisäosiin, jotka ovat julkaisunsa arvoisia.