Philipsiä harva tunnistaa varsinaisesti pelaajille suunniteltujen laitteiden valmistajaksi. Firman oma Evnia-tuotelinja on suunniteltu kuitenkin juuri tämän käyttäjäryhmän tarpeet huomioon ottaen. 32-tuumainen kaareva QHD-näyttö pitää sisällään varsin mittavat määrät akuuttia kuolaamista aiheuttavia ominaisuuksia, mutta samalla se kompuroi muutamalla osa-alueella.
2 560 * 1 440 -resoluution tarkkuudella toimiva paneeli on taivutettu 1000R:n kaarelle. Kaarevuus lisää immersiota varsinkin ensimmäisen persoonan räiskintäpelejä pelatessa, mutta takaa samalla että näyttö ei ole aivan optimaalinen median toistamiseen. Näytön kotelon reunat ovat varsin ohuet. Kuva-ala ei kuitenkaan täytä paneelin koko sisäpinta-alaa. Virallisesti näyttöalan kooksi on kirjattu 31,5 tuumaa. Useammasta identtisestä näytöstä taistelupisteensä kasaavalle yksiköiden väliin jää täten valitettavan paksut sururaidat.
Kuvanlaadultaan näyttö on varsin skarppi riippumatta siitä, onko käytössä HDMI- vai DP-kaapeli. Liitäntäportteja laitteen taakse on istutettu yhteensä neljä kappaletta, joista kaksi on HDMI 2.0 -standardia ja kaksi DisplayPort 1.4 -mallisia. Vauhtia riittää DP-portin läpi ajettuna aina 240 hertsiin saakka. HDMI-liitäntää käyttäessä joutuu tyytymään 144 hertsin virkistystaajuuteen. Kuvaliitäntöjen lisäksi yksikköön on istutettu myös neljällä portilla varustettu USB 3.2 -keskitin. Valitettavasti KVM-ominaisuutta keskittimessä ei kuitenkaan ole. Näin ollen esimerkiksi pöytäkoneen ja läppärin yhteiskäytössä joutuu ratkomaan hiiren ja näppäimistön vaihtotarpeen joko piuhoja ronkeloimalla tai useammalla eri lisälaitteella.
Väritoiston osalta laite on varsin kaksijakoinen. SDR-tilassa värit toistuvat erinomaisesti ja kuva on laadultaan suorastaan referenssitasoinen jopa suoraan paketista perusasetuksia käyttäen. Näytön virallisesti tukemassa HDR-400-tilassa punaisen sävyt alkavat palamaan puhki pahasti. Kuvaa saa korjattua joko näytön omien säätimien tai näytönohjaimen asetusten kautta jonkin verran, mutta kokonaan ongelmaa ei tuntunut saavan poistettua. Muutenkin HDR-tasot jättävät sen verran toivomisen varaa kaikilla eri asetuksilla, että sen käyttämistä suoraan ei voi suositella. VA-tyyppiselle LED-paneelille ominaisesti kontrastisuhteet ovat joka tapauksessa mainiot eikä tekniikalle tyypillistä kuvan häntimistäkään ollut havaittavissa ainakaan häiritsevyyteen asti.
Mukana toimitettava jalka on yksikön koon huomioon ottaen sopivan jämerä mutta myös siinä määrin siro, ettei se syö liikaa pöytäpinta-alaa. Näytön takamuksen kiinnikkeet ovat VESA-100-standardia, joten sen voi asentaa myös seinätelineeseen tai hydrauliseen jalkaan. Perusjalan ominaisuuksiin kuuluu portaaton korkeuden säätäminen, ja kallistus sekä syvyys- että sivuttaissuunnassa. Täten näyttö on suoraan paketista vedettynäkin varsin dynaamisiin asentoihin taipuva.
Noin 480 euron hintaan kaupasta mukaan tarttuva Evnia 32M2C5500 on pelaajalle ihan passeli valinta ykkösnäytöksi. 240 hertsin virkistystaajuus ja AMD Freesync Premium Pro -tuki takaavat, että pelit rullaavat ruudulla sulavasti kuin Susanna ja Petri jäällä konsanaan. Kaarevuutensa ja ongelmaisen HDR-kuvan takia laitetta ei voi kuitenkaan moninkäyttöisempään toimintaan varauksetta suositella. Kuvaeditointi ja elokuvien katselmointi kannattanee siis jättää toisen paneelin varaan. Pelikäyttöön yksikkö tarjoaa joka tapauksessa hinnalle vastinetta mukavasti.
YHTEENVETO:
**** / *****
Pelikäyttöön tarkoitettu näyttö tarjoaa laajat liitäntämahdollisuudet, nopean virkistystaajuuden ja erinomaisen tarkkuuden. HDR-tilan kuvanlaatu ja KVM-ominaisuuden puuttuminen rokottaa pisteitä jonkin verran. SDR-tilassa tarjolla on joka tapauksessa väritoistoltaan ja liikesulavuudeltaan hintansa arvoinen laite.
Jätetään salaisuudeksi se, mitä pikselöinnin taakse on piilotettu.