Revolution X Pro Controller on kilpapelaajille suunnattu ohjain, joka toimii irroitettavan kolmimetrisen USB-kaapelin varassa sekä Windows 10 -tietokoneissa että Xbox Series X|S- ja Xbox One -konsoleissa. Keskimääräistä kalliimpaa kapulaa pystyy säätämään monella eri tavalla aina painosta ohjelmoitaviin lisänäppäimiin. Kaupan päälle tulee vielä Dolby Atmos -lisenssi surround-kuulokehetkiä varten.
Avatusta myyntipaketista paljastuu tukeva kantokotelo. Sen avulla liikkuu näppärästi kaikki tarvittava: itse ohjain, USB-johto ja omassa boksissaan olevat lisähärpäkkeet. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan tässä kohtaa kuuden ekstrapainon lisäksi analogitattien vaihtopäitä sekä niihin asetettavia liikeratarajoittimia. Kaupan päälle pakettiin kuuluu vielä puhdistusliina.
Ilman johtoa ja lisäpainoja 233-grammainen ohjain on vain hitusen painavampi kuin Turtle Beachin vastaavanlainen Recon Controller. Vertailuna paristottomalla Xbox Series X -ohjaimella on painoa 241 grammaa, 2 100 mAh -akuilla varustettuna 296 grammaa. Mikäli Revolution X:n 233 grammaa tuntuu liian kevyeltä, voi molempien kahvojen sisään asettaa yhden lisäpainon. Valittavana on 10, 14 ja 16 gramman painot, joita kaikkia on kaksin kappalein. Tuhdeimpia painoja käyttämällä kapulan painoksi tulee siis 265 grammaa.
Mikäli peukalot ovat kyllästyneet koveriin analogitatteihin, antaa Revolution X mahdollisuuden vaihtaa ne kuperiksi. Vaihtaminen on nopea proseduuri kunhan vain uskaltaa vetäistä ohjaimessa kiinni olevaa tattia riittävän voimakkaasti. Ihan itsekseen ne eivät nimittäin ainakaan testikappaleesta irronneet.
Tattien vaihdon yhteydessä on mahdollista asettaa sen liikerataa rajoittavat renkaat. Näitä paketissa tulee neljä kappaletta kahdessa eri koossa. Eli jos tuntuu siltä, että analogitikkuja joutuu kääntämään liikaa, tekevät rajoitinrenkaat äärireunan saavuttamiseen tarvittavasta matkasta huomattavasti lyhyemmän. Etenkin paksumpia renkoja käyttämällä tatin liikerata kapeni rajusti. Tästä on hyötyä esimerkiksi nopeissa mätkintäpeleissä.
Ohjaimen pohjassa on kytkin, jolla valitaan käytössä oleva moodi: Classic tai Advanced. Classicissa – jota kutsutaan ohjekirjassa standard-tilaksi – voi ohjelmoida kapulan pohjissa olevat neljä lisänäppäintä itse ohjaimella ilman erillisen softan lataamista. Kyseinen ohjelmointi on nopea juttu, sillä yhden näppäimen konfigurointi kestää kymmenisen sekuntia.
Advanced-tilaa varten on ladattava sovellus, joka on saatavilla sekä Windowsille että Xboxille. Näin ollen Revolution X:n syvällisempään säätämiseen ei poikkeuksellisesti tarvita tietokonetta, vaan se onnistuu myös konsolilla. Sovelluksella voi vaikuttaa kaikkeen haluamaansa, oli se sitten näppäimien konfigurointi, liipaisimien herkkyys, oikeaa analogitattia ympäröivien RGB-valojen väritys ja animointi, vasemman ja oikean puoleisten täristimien voimakkuus tai kuulokeliittimestä lähtevän äänen taajuuskorjaaminen. Tekemistä piisaa jos vain siltä tuntuu!
Softa-asennuksen ja siihen tutustumisen jälkeen on aika ottaa itse ohjain käteen. Ensikosketus siihen on yllättävän muovinen. Pintamateriaali ei vakuuta ja kapulassa on muutoinkin erittäin halpa yleisfiilis, etenkin kun liipaisimista tulee kolahtava ääni. Analogitatit tuntuvat kuitenkin oikein hyviltä ja käytännössä myös toimivat niin.
Revolution X on selkeästi alkuperäistä Xbox-ohjainta isompi. Se ei siis todellakaan sovellu pienikätisille. Myös RB- ja LB-näppäimien sijainti ja muotoilu aiheuttavat harmia. Normiohjaimessa ne ulkonevat ronskisti liipaisimiin verrattuna, mutta Revolution X:ssä positio on sekä aivan liian ylhäällä että takana. Kyseisten näppäimien tuntuma on myöskin hieman outo.
Isokätisille Revolution X:n muotoilu on kuitenkin pääpiirteittäin oikein hyvä. Kädet eivät rasittuneet lainkaan, joskin pientä hikoilua muodostui pitemmän päälle pintamateriaalista johtuen. Analogitatit, d-pad ja päänäppäimet toimivat täsmällisesti. RB- & LB-näppäimien suhteen tuli muutamia hutilyöntejä – aivan kuin ne eivät ottaisi sataprosenttisesti käskyjä vastaan. Pohjassa olevista ekstranäppäimistä kahvoissa olevat (joita painetaan pikkurilleillä ja nimettömillä) vaativat melkoisesti tottumista, sillä tiukoissa peliväännöissä niitä tuli helposti painettua muutoinkin kuin tarkoituksellisesti. Keskisormilla painettavat lisänäppäimet ovat sen sijaan erinomaisessa paikassa ja niitä oli mukava käyttää.
Ohjaimen säädettävissä olevat värinätärinät toimivat hiljaisesti ja kohtuullisen hyvin. Liipaisimissa ei ole aivan niin hyvää vibaa kuin perusohjaimessa, mutta ajavat nämä asiansa näinkin. Etenkin hiljaisuudesta kiitosta, sillä joidenkin valmistajien kapuloista lähtevä rytinä pelästyttää naapurinkin.
Revolution X:ssä on sekä hyvää että pahaa, mutta siinä on myös yksi todella loistava piirre. Sisäänrakennettu Dolby Atmos on mitä mainioin ”bonus” kaikille kuulokkeilla pelaaville. Kun kapulaan iskee kiinni mitkä tahansa luurit, vaihtuu toisto automaattisesti Dolby Atmokseksi. Erikseen ostettavaa parinkympin lisenssiä ei siis tarvitse hankkia. Tokihan tuo lisenssi näkyy varmasti ohjaimen hinnassa, mutta kuitenkin.
Nacon Revolution X Pro Controller on sinänsä ihan mainio ohjain, mutta se on kaukana täydellisestä. Vain isokätisille soveltuvalla kapulalla pelaa ihan mielellään kunhan ei pahemmin tarvitse RB/LB-näppäimiin koskea. Ne voi tosin ohjelmoida pohjassa oleviin ekstranäppäimiin, jolloin ongelma poistuu. Pieni käsien hikoilu ja turhan muovinen kuosi rokottavat yleisfiilistä, mutta säädettävä paino ja Dolby Atmos -lisenssi vetävät puoleensa. Euroja vaaditaan kuitenkin aivan liikaa, vaikka positiiviset puolet huonot ylittäisikin. Testaa kunhan hinta putoaa.
Nacon Revolution X Pro Controller maksaa noin 100 euroa.
Pekonipäissään kannattaa tarkistaa, että valitsee oikean paketin. Viikonloppu pilalla, kun tulikin Nacon.