Pieneen taskuun – arvostelussa Cubot Pocket -älypuhelin

Kun kuusi tuumaa on taskussa liikaa, täytyy silmä siirtää vähän erikoisempiin luureihin.

17.08.2022

Puhelinmarkkinat ovat tällä hetkellä pullollaan yli kuusituumaisella näytöllä varustettuja kapuloita. Monet arvostaisivat pienempää luuria, jollaisia on tarjolla kuitenkin harmillisen vähän.

Cubot Pocket on neliytimisellä T310-prosessorilla varustettu pikkuruinen Android-puhelin pieneen käteen tai muuten vain sellaista halajavalle. Luuri on päällisin puolin oikein mainio, itse asiassa jopa varsin nätti. Onko siitä kuitenkaan varsin vaatimatonta tekniikkaa sisältävänä arjen askareihin peleistä ja muusta viihteestä puhumattakaan?

128 grammaa painavassa Cubot Pocketissa on 4-tuumainen IPS-näyttö 1 080 * 540 resoluutiolla. Käyttömuistia on 4 Gt ja tallennustilaa 64 Gt. Jälkimmäistä voi laajentaa maksimissaan 128 Gt:n microSD-kortilla. Paketissa tulee läpinäkyvä suojakuori ja laturi. Näyttöä peittää tehdasasennettu suojakalvo, joka ei tosin ollut ainakaan testiyksilössä täydellisesti paikoillaan sisältäen kaksi reunoissa olevaa pysyvää ilmakuplaa.

Cubot Pocket on 4G-puhelin, jonka sydämenä hyrrää Android 11. Perusominaisuuksiin kuuluvat Bluetooth 5.0, NFC ja A-GPS. Kännykkään voi asentaa joko kaksi sim-korttia tai yhden simmin ja muistikortin.

PERUS- JA VIIHDEKÄYTTÖ

Ilman mittoja kasvattavaa ja 15 grammaa painavaa suojakuorta 119 * 58 * 12,5 mm kokoinen Cubot Pocket tuntuu kädessä hyvältä. Pieni luuri on selkeästi tämän päivän puhelimia paksumpi, mutta tässä tapauksessa se on kiinnipitämisen kannalta äärimmäisen hyvä asia. Taustan karhealta tuntuva kuvioitu pinta antaa lisävarmuutta otteeseen, eikä luuri lipsuillutkaan käsistä sileäpintaisten saippuakapuloiden tavoin.

Puhelimen käyttöönotossa ei ollut mitään erikoisempaa. Android on Android, eikä Cubot ole lähtenyt puskemaan sisään kaikenlaisia pakkosoftia. Käyttiksenä pyörivä Android 11 toimii odotetunlaisesti mitä nyt satunnaisesti hitusen hidastellen.

Pieni ruutu tarkoittaa pieniä kirjaimia, joten esimerkiksi viestien kirjoittamisessa joutuu luonnollisesti olemaan keskimääräistä tarkempi. Etenkin jos on käyttänyt tämän kokoluokan kännyköitä viimeksi yli viisi vuotta sitten. Ensialkuun korjailua tapahtuikin lähes joka toisen sanan kohdalla, jottei vastaanottaja luullut, että aamun kahvipannu on nautittu irlantilaisittain.

Kummasti sitä kuitenkin alkoi parin illan jälkeen vähän paksunäppisempikin tottumaan siihen, mihin kohtaan sormi kannattaa tökätä haluamansa kirjaimen aikaansaamiseksi. Naputtelu oli silti parinkin viikon käytön jälkeen hitaampaa kuin kuusituumaisella näytöllä eron ollessa kuitenkin odotettua pienempi.

Perussoftat toimivat luurilla hyvin. Somesurffailussa näyttö antaa kuitenkin pienen resoluutionsa takia hieman vajaavaisen käyttökokemuksen. Kyllä sillä pääosin pärjää, mutta mitään sujuvaa ja sulavaa nautintoa se ei tietenkään näillä spekseillä tarjoa. Niin sanottu normaali arkikäyttö sujuu kuitenkin ilman pahempia kompastuksia.

Pari mainitsemisen arvoista negatiivista asiaa tuli kuitenkin vastaan.

Värinän aikana tulee vähän rikkinäiseltä kuulostava ”räsähdys”, joka ei anna kovinkaan hyvää kuvaa kapulan tärinämoottorista. Jos älypuhelinten historia on tuttu, niin tuo räsähdysääni on lähestulkoon identtinen kuin Nokian surullisenkuuluisassa N97-puhelimessa. Ei siitä varsinaista haittaa ole, mutta hiljaisessa huoneessa se voi ärsyttää joitakin.

Myös akun kuluminen on melko vaihtelevaa. Puhelimessa on tämän kokoiseksi luuriksi kapasiteetiltaan kunnioitettava 3 000 mAh akku, mutta se kuluu välillä vähän miten sattuu. Käyttämättömänä ollessaan yhden varausprosentin vähenemiseen kuluu välillä täsmälleen 30 minuuttia, välillä kolme varttia. Sillä ei tuntunut olevan mitään merkitystä, oliko tausta-ajossa yksi vai viisi ohjelmaa päällä. Tämä vaikeuttaa tietenkin käyttäjän varautumista päivän virtatarpeeseen: riittääkö 50% täksi päiväksi vai ei?

Niin sanotussa normaalikäytössä luurissa riittää virta noin puoleksitoista päiväksi. Tyhjästä täyteen akku latautuu mukana tulevalla vaatimattomalla 10 W laturilla puolessatoista tunnissa. Luuri ei tue tehokkaampia latureita.

Kameroiden suhteen Cubot Pocket on juuri ja juuri välttävä. 16 megapikselin LED-salamalla varustettu pääkamera ja 5 megapikselin selfiekamera nappaavat ylikirkkaita sekä väreiltään haaleita kuvia. Hämärässä kuvista tulee sen sijaan masentavan kohinaisia. Kaupan päälle itse kamerasovellus on nopeudeltaan luokkaa etana. Kamera soveltuukin siis lähinnä vain niihin hätätapauksiin, kun muuta ei ole tarjolla ja jonkinlainen kuva on saatava talteen.

Striimipalvelujen käyttö on onneksi kamerakokemusta parempi.

Cubot Pocketin nelituumainen IPS-näyttö on viihteen tuijottamiseen kaikkea muuta kuin täydellinen tapaus. Kyllä siltä kuitenkin esimerkiksi hömppiä televisiosarjoja katseli ilman silmien nykimistä. Scope-kuvasuhteen laajakuvaelokuvat kannattaa jättää suosiolla väliin, mutta kaikenlaisten Temptation Farmi -realityjen seuraamisessa näytön kuvakoon onnistui lopulta jopa unohtamaan. Hulppeita värejä tai komeita mustansävyjä ei tietenkään kannata odottaa. Eipä moisia noissa realityissä tai salkkareissa tosin kaipaakaan.

Kun ruudun kirkkaus oli maksimissaan ja äänet toistettiin 75 % voimakkuudella, riitti akkua striimitoistoon varttia vaille seitsemäksi tunniksi. 75 % ruutukirkkaudella ja Bluetooth-kuulokkeilla katseltaessa striimiä virtasi muutaman minuutin alle 10 tuntia. Lukemat ovat kohtuullisia.

Testeissä käytettiin kymmentä eri striimauspalvelua. Ongelmia ei niiden kanssa ilmaantunut.

PELIT PÄÄLLE!

Se on selvää, ettei Cubot Pocket ole mikään pelipuhelin. Luonnollisesti tästä huolimatta luurin peliominaisuudet laitettiin täyteen testiin.

Call of Duty: Mobile tunnisti heti käynnistettäessä, että nyt jätetään sliipatummat pikselit muille. Peli ei antanut grafiikan laadun osalta valita kuin kaikista matalimman low-tason ja ruudunpäivityksestä toiseksi alhaisimman medium-toiston. Lopputulos ei ollut kuitenkaan mitenkään hassumman näköistä. Kuvapäivitys kyykkäili välillä, mutta pelaaminen sujui Bluetooth-yhteyden päässä olevalla Xbox-ohjaimella yllättävänkin siedettävästi. Luurin piikkiin laitettavia kuolemia tuli ihmeellisen vähän. Ääni lagasi jonkin verran perässä, mutta kovimmassa tuoksinassa tähän ei pahemmin edes kiinnittänyt huomiota.

Valitettavasti edellinen kuvaus koski ainoastaan hetkiä, jolloin padiohjaus toimi niin kuin kuuluikin. Harmittavasti ohjaus jää nimittäin ajoittain jumiin. Tällöin tulee 2 – 5 sekunnin katveita, jolloin peli ei ota mitään reaktiota padista vastaan. Toisinaan pystyy pelaamaan puolisenkin tuntia ilman mitään ongelmia, välillä taas pätkimiset toistuivat parin minuutin välein tehdessä pelinautinnosta täysin mahdottoman. Mitään syytä tähän ei saatu selville; ilmeisesti kännykän Bluetooth ei vain välillä jaksa. Ainoastaan se selvisi, ettei sillä ollut merkitystä, oliko käytössä lisäksi kuulokkeet. Yhteyskatkeilut vaanivat aina nurkan takana, tuli äänet sitten kännykän omasta kaiuttimesta tai BT-luureista.

Vaikka ohjainpätkiminen teki pelaamisesta välillä melkoista tuskaa, oli akkukesto silti selvitettävä. Täydellä kirkkaudella ja 75 % äänillä toimintaa riitti kolmeksi ja puoleksi tunniksi. Se on tosin huomioitava, että tuolla volyymillä ääni raikaa liiankin kovaa. Tiltin luuriarvostelujen vertailutasojen mukaan kuitenkin mentiin ja korvat laitettiin koetukselle. 75 % ruudunkirkkaudella ja samalla äänenvoimakkuudella akku jaksoi 4,5 tuntia.

Xbox-pilvipelailu sujui rattoisammin. Ensinnäkään Call of Duty: Mobilen kanssa ilmaantuneita ohjainpätkimisiä ei tapahtunut. Toisekseen pelit myös pyörivät striimauksesta johtuen paremmin, koska prosessoritehoja ei luonnollisestikaan tarvita samalla tavalla.

Sadan prosentin näyttökirkkaudella ja 75 % äänillä pilvipelailua pystyi harrastamaan tasan kuusi tuntia. Peliaika kasvoi noin neljäkymmentä minuuttia ruutukirkkauden tippuessa 75 prosenttiin.

Äänet tulevat hieman jälkijunassa eikä ohjaimen reaktioaikakaan mikään kiitettävä ole, mutta vähän rennommat striimipelit sujuvat Cubot Pocketilta siedettävästi.

… tosin pitihän tässäkin sitten tulla jokin ihmeellinen ongelma vastaan.

Jostain kumman syystä pelaaminen muuttuu pätkiväksi, jos yhteytenä on WLAN. Ongelma toistui riippumatta siitä, oliko taajuutena 2,4 GHz tai 5 GHz. 4G-yhteydellä pelaaminen sujuu aivan normaalisti. Yleisesti WLAN-pelaamisen pitäisi sujua mobiiliverkkoja paremmin, mutta tämän luurin kohdalla tilanne on täysin päinvastainen.

CoD: Mobilen ja Xbox-pilvipelailun ohella kännykällä kokeiltiin myös Play-kaupasta ladattuja pikkupelejä. Niiden kanssa ei ollut mitään ongelmia, joten pasianssit sun muut pystyy tällä pelaamaan huoletta.

KOKONAISUUS

Mikäli etsii pieneen taskuun mahtuvaa puhelinta, jolla selviää päivän perusrutiineista suurempia siltä odottamatta, Cubot Pocket on ihan mainio tapaus. Puhelut, viestit, pienet sometarkistukset ja sekä striimipalvelut että -pelailut sujuvat sillä ihan hyvin, kunhan osaa välttää niissä mahdollisesti vastaantulevat miinat. Eihän tällaista puhelinta mihinkään raskaaseen pelaamiseen ostetakaan, joten sen puolen missaaminen ei pitäisi tuntua vaakakupissa. Kamerat ja kamerasovellus saisivat sen sijaan olla huomattavasti parempia ja nopeampia.

Luuri näyttää ja tuntuu kädessä hyvälle. Sen käyttäminen sujuu yhdellä kädellä mainiosti ja se lieneekin tällaisen luurin hankkijalla mielessä. Käyttöjärjestelmänä toimiva Android 11 ei tuoreudellaan ylpeile, mutta se ajaa asiansa pääpiirteittäin hyvin. Näin ollen Cubot Pocketista voikin sanoa, että se on käyttäjänsä perustarpeista riippuen joko todella sopiva tai kaukaa kierrettävä.

Siitä, kuinka kauan luuri saa ohjelmisto- ja turvapäivityksiä, ei ole valitettavasti tietoa.

Cubot Pocket maksaa 199 euroa. Sitä on saatavilla kolmella eri värityksellä: musta, musta/punainen ja vihreä/kulta.

YHTEENVETO:
*** / *****
Yhden käden puhelinta etsivälle peruskäytöstä selviytyvä, joskin myös muutamia outoja ongelmia sisältävä pikkuluuri. Kokoa on vähän, mutta niin on tehojakin. Pienien luurien markkinoilla kuitenkin pikkukiva vaihtoehto.

Cubot Pocket ja kesällä 2009 julkaistu Nokia N97. Sama koko, sama särinävärinä.