Hyvästit Pajatsolle – RAY:n 80-vuotiaan klassikkopelin viimeiset lyönnit on lyöty

RAY teki tänään historiaa lakkauttamalla tunnetuimman rahapelinsä Pajatson.

Varhainen Pajatso 1940-luvulta. (Kuva: RAY)

Pajatso ei paljon esittelyjä kaipaa. Jopa nuorelle sukupolvelle Pajatso on klassikkopeli, jonka läsnäolo huoltoasemilla ja marketeissa on otettu usein itsestäänselvyytenä. 2010-luvun kilpailussa Pajatso ei kuitenkaan ole pärjännyt muun pelitarjonnan rinnalla kulttisuosiostaan huolimatta. Niinpä RAY päätti päästää 80-vuotiaan kolikkopelin eläkkeelle.

Viimeiset Pajatsolyönnit iskettiin Helsingissä tänään 11. maaliskuuta. Viimeisen ottelun pelasivat vuoden 2007 Pajatson maailmanmestari Jukka-Pekka Kumpulainen, RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski, sekä Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, jolla oli kunnia lyödä viimeinen kolikko koneeseen.

Viimeinen Pajatsolyönti
Olavi Sydänmaanlakka tähtää historian viimeisen pajatsolyönnin vuoden 2008 digitaalinäyttöisellä automaatilla.

Pajatson pitkä historia

Raha-automaattiyhdistys sai alkunsa Pajatsosta. Ensimmäiset Pajatsot olivat ulkomaista tekoa ja ne saapuivat Suomeen Saksast 1920-luvulla. Nimi on peräisin varhaisen Pajatson ilveilijähahmosta, jonka nimi on italiaksi Bajazzo. Näitä Suomen ensimmäisiä raha-automaattipelejä kutsuttiin taitavuuskoeautomaateiksi.

RAY sai yksinoikeuden Pajatsoihin vuonna 1938, ja klassikoksi mielletty 50 pennin Pajatso ilmestyi vuonna 1966. Vuosien varrella pelistä on julkaistu monenlaisia versioita, joista viimeisin digitaalinen Pajatso ilmestyi vuonna 2008. Pajatsot on aina valmistettu Suomessa, mutta niitä on myyty myös muihin Pohjoismaihin. Varhaisia pajatsoja päätyi myös itärajan taakse talvi- ja jatkosodan aikana.

Kaikkien aikojen ensimmäinen Pajatso, eli Bajazzo, 1920-luvulta. Peliä pelattiin liikuttelemalla keskiosan ilveilijähahmoa ja pyydystämällä kolikoita sen pitelemään koriin.
Kaikkien aikojen ensimmäinen Pajatso, eli Bajazzo, 1920-luvulta. Peliä pelattiin liikuttelemalla keskiosan ilveilijähahmoa ja pyydystämällä kolikoita sen pitelemään koriin. (Kuva: RAY)

Vaikka RAY tunnetaan monenlaisista rahapeleistä ja viime vuosina yhdistys on siirtynyt kehittämään aktiivisesti myös nettipelejä, on Pajatso kiistatta RAY:n tuottoisin automaatti jo pitkän historiansa vuoksi. RAY:n toimitusjohtajan mukaan peli on tuottanut vuosien varrella nykyrahassa mitattuna noin 1,5 miljardia euroa, jotka RAY:n toimintaperiaatteiden mukaisesti on lahjoitettu sosiaali- ja terveysjärjestöille.

Pajatsohuijarien nerokkaat keinot

Pajatsohuijaamisen historia lienee lähes yhtä pitkä kuin koko automaatin. Vanhoja mekaanisia Pajatsoja huijattiin mitä nerokkaimmilla tavoilla, jotka osoittavat, että pelaajat osasivat ”chiitata” jo ennen kuin digitaaliset pelit olivat edes syntyneet.

Yksi perinteisimmistä huijauskeinoista oli sitoa kolikkoon siima, jonka avulla kolikkoa saatettiin sitten vedellä edes takaisin portin läpi kunnes kaikki kyseinen portin palkintokolikot oli tyhjennetty. Toinen nerokas tapa oli ujuttaa alakautta metallinen rullamitta Pajatson sisään ja kimmottaa kolikot sen kautta haluttuun palkintoporttiin.

RAY luonnollisesti kamppaili aktiivisesti huijauskeinoja vastaan. Palkintokolikoiden reitti muutettiin mutkikkaaksi, jotta mittanauhaa ei saanut työnnettyä koneeseen, ja kolikoiden syöttöaukkoon asetettiin terä, joka katkaisee siiman. Jotkut huijarit olivat kuitenkin vielä nerokkaampia ja siirtyivät käyttämään lohikalastuksessa käytettyä monisäikeistä siimaa, jota ei noin vain katkottu.

Pajatsohuijaus sidotulla kolikolla
Pajatsohuijaus sidotulla kolikolla. (Kuva: RAY)

Jotkut pelaajat keksivät myös tehdä pienemmistä kolikoista paksumpia kuminauhalla ja teipillä tai käyttää vieraiden maiden valuuttaa. Joissakin vanhoissa Pajatsoissa toimivat hyvin esimerkiksi Ruotsin kruunut.

RAY:n Raymond-asiakaslehden nettisivuilta voit katsoa videon, jolla esitellään eri tapoja huijata Pajatsossa. Nykyisin huijauskeinojen julkistaminen on jo turvallista, sillä nykyiset raha-automaatit tunnistavat helposti väärennetyt rahat, eivätkä mekaaniset huijauskeinot ole enää mahdollisia.

Koittaako vielä mekaanisten pelien retrokausi?

Vaikka Pajatso nyt siirtyi historiaan, tullaan automaattia pelaamaan jatkossakin erikoistilaisuuksissa. Pajatsoja on jonkin verran myös yksityisomistuksessa, ja maailmanmestari Jukka-Pekka Kumpulaisellakin riittää yhä kysyntää. Kumpulainen tekee Pajatsonsa kanssa kymmenkunta esityskeikkaa vuodessa.

RAY:n nykyiset pelit ovat lähes poikkeuksetta digitaalisia ja 50 pennin Pajatso jatkaa sekin elämäänsä RAY:n nettikasinolla. Toiminnanjohtaja Timo Kiiskinen ei kuitenkaan pidä mahdottomana, etteivätkö mekaaniset pelit vielä nousisi uudelleen suosioon.

”Asiakastutkimustemme mukaan pelaajat ja myös nuoret pelaajat toivovat rahapeleiltä yksinkertaisuutta ja selkeyttä,” Kiiskinen kertoo. ”Sen vuoksi uskon, että tällaista retroilua vielä tuleekin. On sitten eri asia, millaisessa muodossa se tulee. Uskon, että pelitapa tulee olemaan jotakin aivan muuta kuin Pajatsossa.”

Vaikka RAY kehittää alati uusia rahapelejä paitsi itse, myös yhteistyössä kotimaisten pelistudioiden kanssa, on epätodennäköistä, että nykyaikana syntyisi yhtä pitkäikäistä peliä kuin Pajatso. Rahapeleissä yksinkertaisuus on valttia, mikä näkyy jo RAY:n suosituimmista peleistä: Viime vuonna suosituin peli oli Pikapokeri, ja Pajatson jälkeen kaikkien aikojen tuottoisimman pelin paikkaa pitää viisilinjainen hedelmäpeli Tuplapotti.

”Voi olla todella vaikeaa saada aikaan sellaista elinkaarta, kuin Pajatsolla on ollut,” Kiiskinen toteaa. ”Tavoitteena voisi olla keksiä sellainen peli-idea tai pelaamisen tapa, joka iskee kansan syviin riveihin. Jotakin, mikä on tätä päivää. Tarjontaa on niin valtavasti, että se on todellinen haaste rahapelien kehittäjille.”