Henkiinheräämisiä, spurttinappeja ja poisjääneitä vihollisia – mitä kaikkea peleistä onkaan leikattu?

Tilt esittelee neljä peliä, joiden lähdekoodista on pääteltävissä, mitä peleihin ei ollut laitettu.

01.03.2017

Jokaisessa luovassa teoksessa on aina jotain, mikä jää pois lopullisesta tuotteesta. Elokuvissa on poistettuja kohtauksia, kirjoista karsitaan aina ylimääräisiä sivuja ja jokainen bändi on tehnyt niitä biisejä, mitä ei koskaan laiteta levylle.

Pelit eivät siinä mielessä eroa muista viihdeteollisuuden tuotteista. Pelistudioilla on valtavasti ideoita, joita ei koskaan saada realisoitua itse peliin erinäisistä syistä johtuen. Joskus julkaisupäivä saapuu liian aikaisin ja pelistä pitää jättää jokin taistelukohtaus pois. Toisinaan peli pitää puskea ulos, että studio saa maksettua palkat työntekijöilleen.

Näistä peleistä leikatuista osioista jää yleensä jokin jälki pelin lähdekoodiin ja sivusto The Cutting Room Floor keräilee näitä eri peleistä löytyneitä vihjeitä siitä, mitä peleissä olisi voinut olla, mutta jotka syystä tai toisesta jäivät pois. Tässä artikkelissa esittelemme neljä peliä, joista leikattiin jotain hyvin herkullista pois.

Varoitamme tässä vaiheessa – artikkelimme vilisee spoilereita, joten kääntykää pois nyt!

Pokemon Red ja Blue – Viimeinen taisto ketä vastaan?

Ensimmäisten Pokemon-pelien lähtötilanne on aivan sama kuin vanhassa kunnon televisiosarjassakin. Ash lähtee Pallet Townista matkalle kohti Pokemon-mestaruutta, saatuaan ensin valita starttipokemonin ja hieman opastusta kaikkitietäväiseltä professori Oakilta. Samaan aikaan Oakin pojanpoika Gary on lähdössä omalle matkalleen, aivan samalla tavalla kuin televisiosarjassakin.

Toisin kuin televisiossa, peli päättyy lopulta kun pelaaja päihittää kivenkovan Poke-liigan Elite Fourin ja nitistää vielä kerran Garyn viimeisessä taistelussa koko liigan mestaruudesta.

Mutta – pelin lähdekoodissa on viitteitä siitä, että tuon eeppisen finaalin jälkeen olisi pitänyt tulla vielä yksi taistelu itseään professori Oakkia vastaan! Lähdekoodiin jääneiden viitteiden mukaan Oak olisi tuonut taisteluun 66-levelisen Tauroksen, 67-levelisen Exeggutorin, 68-levelisen Arcaninen ja 70-levelisen Gyaradoksen. Näiden lisäksi Oakilla olisi ollut vielä 69-levelinen pokemon, joka jäi pelin alussa pelaajalta ja Oakin veljenpojalta valitsematta.

Oma arvaukseni on, että kyseinen taistelu jätettiin pois pelistä siksi, että useimmille pelaajille jo Oakin pojanpojan päihittäminen Poke-liigan nitistämisen jälkeen oli kova pala. Siihen perään jos olisi pitänyt vielä nitistää tuo ylläoleva nippu Pokemoneja olisi saattanut olla ylivoimaista monille pelaajille, varsinkin kun jo Poke-liigan voittamisen jälkeen pelaajan pokemoneista valtaosa on jo poissa pelistä, eikä potioneita tai revivejä ole enää saatavilla.

Silti, olisihan se ollut monella tapaa eeppistä nitistää viimeisessä taistelussa se henkilö, joka potkaisi koko pelin liikkeelle.

Fallout 4 – Kuin Kauniista ja Rohkeista

Yksi viime vuosien hypetetyimmistä peleistä oli varmasti Fallout 4. Peli starttaa sillä, että pelaaja suunnittelee niin oman pelihahmonsa kuin myös puolisonsa kasvot, jonka jälkeen maailmanloppu saapuukin ja juuri designattu pariskunta vetäytyy holviin 111, missä heidät jäädytetään vastoin heidän tahtoaan.

Pelin juoni käynnistyy, kun jokin mystinen taho saapuu pelaajan suojaisaan holviin, ampuu pelaajan puolison ja kidnappaa pelaajan vastasyntyneen lapsen. Pelin pääjuoni keskittyykin lähinnä pojan löytämiseen ja kuolleen puolison kohtalon kostamiseen.

 

Mutta, pelin lähdekoodiin on piilotettu maininta tehtävästä nimeltä ”The Replacement”, jonka yhteyteen liitetty ikoni viittaisi siihen, että pelaajan puoliso tekisi comebackin kuin Kauniissa ja Rohkeissa konsanaan. Pelaajat ovat veikkailleet, että puoliso palaisi synthinä, eli eräänlaisena synteettisenä ihmisrobottina.

Kuinka sitten tälle robottipuolisolle olisi käynyt? Sen tietävät vain ne, jotka tämän osan käsikirjoittivat ja lopulta jättivät pelistä pois.

Super Mario 64 – Käyttämätöntä maalauskoodia

Super Mario 64 mullisti 3D-tasoloikat aikanaan. Se oli yksi ensimmäisiä pelejä, joissa pelaaja pystyi itse kontrolloimaan kameraa samalla kun Mario pomppi, loikki ja mätki tietään kohti Bowseria pelastaakseen prinsessa Peachin.

Koska jonnet eivät muista, niin muistutuksen vuoksi: Pelissä tasoihin loikattiin maalausten läpi, jonka jälkeen pelaaja valitsee minkä tähden perään haluaa sillä pelikerralla lähteä. Pelin lähdekoodissa on kuitenkin viitteitä siitä, että peliin olisi suunniteltu kenttiä, joiden lähtöpiste määrittyisi sen mukaan, mistä kohdasta Mario maalauksen läpäisee.

 

Kukin maalaus on jaettu pelin lähdekoodissa kolmeen erilliseen pystyraitaan, jotka olisi voitu ohjelmoida niin, että Mario siirtyy käytännössä minne tahansa pelin sisällä. Olisiko tämä ollut sitten turhan hämäävä ominaisuus herra Shigeru Miyamoton mielestä, sillä vaikka ominaisuus onkin koodattuna pelin lähdekoodiin, niin kaikkien maalausten kaikki kolme raitaa siirtävät pelaajan samaan paikkaan.

Halo 2 – Käyttämätön vihollinen ja… anteeksi mitä?

Halo 2 tullaan aina muistamaan sinä pelinä, joka löi verkkoräiskimisen lopullisesti läpi. Lukemattomia spartalaisia ja elitejä on tuhottu tämän Bungien mestariteoksen moninpelikentissä hauskanpidon nimissä.

Pelin kampanja muistetaan hyvin äkkiväärästä lopetuksesta, joka johtui ilmeisesti siitä, että Bungien piti kirjoittaa koko pelimoottori uudelleen kahteen kertaan ja pelin tarinankerronta piti jättää ikävästi kesken, jotta peli saatiin ikinä kauppojen hyllyille.

Pelistä jätettiin pois myös mielenkiintoisen oloinen Flood Juggernaut -vihollinen, jota suunniteltiin peliin ilmeisesti jonkinlaiseksi välibossiksi. Ilmeisesti tämä tankki piti jättää pelistä pois, sillä pelisuunnittelijat eivät onnistuneet tasapainottamaan sitä sopivan älykkääksi, muttei halvan oloiseksi.

Halo 2 -peliä modanneet tietävät, että peliin suunniteltiin myös spurttausta, joka lopulta saatiin vasta Halo: Reachiin mukaan. Sprinttianimaatiot ovat pelissä edelleen mukana, mutta niitä ei saa käyttöön muuta kuin modaamalla. Nämä animaatiot näyttävät hieman keskeneräisiltä, mutta kaksois-SMG:n kanssa spurttaaminen on todella jotain sellaista, mikä pitää itse nähdä, jotta sen voi uskoa.

Lisää luettavaa