Oi voi.
Kotimaisen RedLynxin työstämät Trials-pelit ovat aina ollut haastavia. Hemmetti, siihenhän niiden hauskuus perustuukin.
Hankala on myös sarjan uusin osa Trials Fusion. Vaikeustaso napsahtaa kertaheitolla kattoon, kun pelissä etenee hard-tason kenttiin. Tässä ei ole välttämättä mitään pahaa. Niinhän sen pitääkin mennä. Trials Fusionin tapauksessa vaikeustaso muuttuu kuitenkin kertarysäyksellä ja lyö märän rätin vasten kasvoja.
Ratojen uudelleen yrittämisessä ei olisi mitään pahaa, jos kenttäsuunnittelu olisi timanttista.
Palataan siihen vähän myöhemmin. Kehutaan ensin.
Pelisarjalle täysin uusina pyörinä pelissä ovat mukana niin FMX-temppupyörä kuin mönkijäkin. Mönkijää ei pääse käyttämään lähellekään tarpeeksi usein. Onneksi FMX-pyörällä ajaminen on todella hauskaa. Oikealla analogisella sauvalla tehtävät temput on helppo oppia. Rämpyttämälläkin periaatteessa pärjää, mutta tietyissä kentissä pelaajan pitää kerätä melkoinen määrä pisteitä kultatason saavuttaakseen. Tällöin temppujen opettelu on paikallaan.
Kuulostaako hyvältä?
Harmi vain, että Trials Fusion epäonnistuu juuri siinä asiassa, mikä teki sitä edeltävistä osista niin mainioita: Kenttäsuunnittelussa ja yleisessä tunnelmassa.
Trials Fusionin kenttäsuunnittelu on… No, se on tylsää. Jumalattoman tylsää. Peli peliltä ja osa osalta Trialsit ovat keskittyneet enemmän ja enemmän valtaviin hyppyihin pienten yksityiskohtien sijaan. Edellisissä osissa sitä odotti innoissaan, millainen maailma seuraavaksi pelaajan eteen aukeaa. Nyt ajetaan hahmottomassa lumimaisemassa tai lilaa ja metallinsinistä sykkivissä muovisessa futumaailmassa, joka ei houkuttele puoleensa.
Se mielikuvituksen riemu, joka ennen kantoi Trials-sarjan osia eteenpäin on ikään kuin muuttunut kopioksi edellisistä osista. Trials Fusion on enemmän Trials-pelien vanavedessä markkinoille tullut Trials-klooni kuin uusi Trials-peli. Fusionin kyllä tunnistaa Trials-sarjan peliksi, mutta kokonaisuus on hengetön. Kentissä ei ole samanlaista mielikuvituksen paloa kuin esimerkiksi Trials Evolutionin vastaavissa.
Trials Fusion ei ole katastrofi. Se ei ole kuitenkaan sellainen mestariteos, mitä monet odottivat. Mukana on jälleen kenttäeditori, jonka avulla Trials-pelaajat voivat tehdä omia ratojaan. Melkoisen taiturimaisia tekeleitä saavat pelaajat silti tehdä, että nostavat Trials Fusionin mukiinmenevää-sarjasta edes mainio-kategoriaan. Nyt ollaan juuri ja juuri siinä hyvän rajamailla.
Tekemässäni ennakossa odotin valmiin version olevan silkkaa unelmaa. Lyhyissä pyrähdyksissä se olikin sitä. Tarkempi tutustuminen siihen paljastaa sen viat karulla tavalla. Pettymys on valtaisa, vaikka peli ei sinällään täysi susi olekaan. Trials-veteraanina sitä vain odotti, että se olisi paljon, paljon parempi.
Muita ongelmia? Moninpeliä ei voi tahkota verkossa. Tämä on miltei anteeksiantamatonta, vaikka olenkin pelannut Trials Evolutionin jaetun ruudun moninpeliratoja satoja tunteja, ja testauksen perusteilla moninpeli on yhä suurta hupia.
Ruudunpäivitys nykii välillä jopa kesken kisan ainakin PS4-versiolla pelatessa. FMX-temppupyörälle tehtyjä ratojakin on niukanlaisesti.
Oi voi.
Jarkko Fräntilä
6/10