Wet

14.10.2009

Pelibisneksessä uskotaan vahvasti siihen, että pelin täytyy näyttää elokuvalta. Harvoin elokuvallisuuden tavoittelussa kuitenkaan mennään niin pitkälle, että väärennetään pelikuvaan filmin kulumajälkiä. Tarantinon elokuvista ideansa hakenut toimintapeli Wet käyttää kaikki mahdolliset keinot ollakseen kunniaksi esikuvilleen.

Pelin sankaritar on Rubi Malone. Videopelin päähenkilöksi hän on poikkeuksellisen tyly mimmi. Tässä pelissä ei ole turhaa keikistelyä tai söpöä sanailua. Silloin kun Rubi ei teurasta vihollisiaan katanalla ja pistooleilla, hän kiroilee ja solvaa heitä. Tarina on B-elokuvahuttua, jossa Rubin tehtäväksi jää kostaa Malcolm McDowellin äänellä varustetulle pahispomolle.

Taistelusta on yritetty saada mahdollisimman elokuvallista. Kun Rubi loikkaa ilmaan tai liukuu polvillaan ja alkaa ampua, peli hidastuu ja vihollisia lakoaa. Se on hauskaa, mutta pelin kuluessa ehtii hyppiä ja liukua varsin paljon. Jossain vaiheessa uutuudenviehätys karisee. Hidastuksilla pelaaminen on turvallisempaa ja siitä saa enemmän pisteitä, mutta jos siihen kyllästyy, voi vetäistä miekan esiin ja alkaa silpoa. Se on nopeaa ja hauskaa.

Rubi pomppii parvekkeille ja juoksee seiniä pitkin. Menoa ja meininkiä riittää Hong Kongista Englannin rannikolle, mutta pidemmän päälle Wetin pelikokemus osoittautuu pinnalliseksi. Taistelu on hauskaa, mutta siinä ei ole syvyyttä. Taktikointi rajoittuu siihen, että vihollisia kannattaa tappaa mahdollisimman näyttävästi. Tehtävien välillä Rubi suorittaa kotinaan toimivalla romupihalla erilaisia juoksemis- ja ampumishaasteita, jotka tuntuvat filleriltä.

Pelissä on lukuisia näyttäviä toimintakohtauksia. Erityisen mieleenpainuvassa kohdassa Rubi syöksyy räjähtävästä lentokoneesta alas ja ampuu samalla vihollisia. Valitettavasti näyttävimmät kohdat on usein pelkistetty pelimekaniikan tasolla nappuloiden paineluksi. Samaa kohtaa täytyy yrittää uudestaan tarpeeksi monta kertaa, että oppii ulkoa missä järjestyksessä X:ää, neliötä ja kolmiota pitää napauttaa.

Wet onnistuu usein kopioimaan tarantinomaisen coolin meiningin, mutta aina rahkeet eivät riitä. Rubin terveys palautuu juomalla viskiä suoraan pullosta. Sen pitäisi kai osoittaa kuinka kova hän on, mutta vaikutelma on vähän pöljä. Lopputulos jää pastissiksi.

PÄÄSTÖTODISTUS
Kelvollinen Tarantino-fiilistely.

ARVOSTELIJA
JUHANA PETTERSSON