Alkuaikojen suosituimpiin pelityyppeihin kuuluneet beat’em-upit eli mätkintäpelit ovat kokeneet hidasta inflaatiota aikojen saatossa. Hyviä mätkintöjä on tullut aina vain harvemmin. Nyt areenalle änkeää uusi tulokas, mutta onko Urban Reginillä papua hihassa?
Urban Reign on harvinaisen suoraviivainen peli. Tavoitteena on ainoastaan hakata maahan kaikki vastustajat. Välillä pelataan aikarajaa vastaan, välillä taas vain osa vastustajista pitää tuudittaa unten maille. Avuksi voi napata erinäköisiä aseita, joilla nuijanukutus sujuu luonnollisesti helpommin. Jos hyvin käy, saa pelaajan ohjastama kovanaama Brad pari kokemuspistettä sijoitettavaksi sellaisiin tärkeisiin ominaisuuksiin kuin ”iskuvoima” tai ”kovuus”.
On mielenkiintoista, miten yksinkertaisena peli on pidetty. Ei mitään ylimääräistä. Pelattavuus on kunnossa, jos ei huomioida kameraa, joka varsinkin suuremmissa joukkotappeluissa eksyy liiankin usein kulmaan, josta näkee vain hahmonsa ottavan turpaan. Muuten kontrollit on helppo omaksua ja pelaaminen sujuu. Vaikeusaste tosin hyppelee huimasti; useimmat pelin sadasta kentästä läpäisee muutamassa kymmenessä sekunnissa, mutta niin sanotut pomotaistelut saattavat kestää jopa tunnin, kunnes vastus suostuu taintumaan.
Urban Reign on hyvä yritys, mutta jopa paatuneen peliarvostelijan mielestä aika ajoin turhan väkivaltainen ja tasan yhden idean peli ei oikein kanna loppuun saakka. Ihan kelpo hupia muutaman minuutin pelisessioihin, jos hyväksyy sen, että latausruutua katsoessa kuluu enemmän aikaa kuin pelatessa.
Tuomio: Turpaan tuli