Tropico 2: Pirate Cove

16.05.2003

Pari vuotta sitten ilmestynyt Tropico antoi pelaajille mahdollisuuden kokeilla siipiään Karibianmerellä sijaitsevan banaanivaltion diktaattorina. Sisältönsä puolesta kyseessä oli melko keskinkertainen rakentelupeli, mutta hauska idea riitti peittämään paketin pahimmat puutteet: useimmat lajityypin edustajat kun eivät tarjoa vastaavaa tilaisuutta valtion varojen kavaltamiseen muun puuhailun yhteydessä. Nyt kauppoihin on ilmestynyt vastaavissa tunnelmissa liikkuva Tropico 2: Pirate Cove, joka vie pelaajat tutustumaan Karibianmeren värikkääseen menneisyyteen.

Pelin tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun puoliväliin, jolloin Englanti, Espanja ja Ranska kamppailivat Amerikoiden kainalossa sijaitsevan saarialueen hallinnasta. Epävakaat olot, runsaat luonnonvarat ja syrjäinen sijainti tarjosivat runsaasti tilaisuuksia myös merirosvoille ja erilaisille kaappareille, jotka ryöstelivät laivoja enemmän tai vähemmän virallisissa merkeissä. Hurjimmatkaan piraatit eivät kuitenkaan voineet olla merillä jatkuvasti, vaan heidän oli säännöllisin väliajoin päästävä satamaan korjaamaan alustaan, täydentämään varastojaan ja tuhlaamaan kovalla työllä hankittuja varojaan. Pelaajan tehtävänä on tarttua tähän tilaisuuteen ja rakentaa merirosvokuninkaan arvolle sopiva tukikohta, josta löytyvät kaikki ryöstelijöiden tarvitsemat palvelut.

Paketin selkärankana toimii pienimuotoisella taustatarinalla varustettu kampanja, joka lähtee liikkeelle saaren ensimmäisen kapakan perustamisesta. Sen jälkeen pelaaja tutustutetaan tukikohdan suunnitteluun, rakentamiseen ja hallinnointiin yhteensä 16:n tehtävän määräämässä tahdissa. Tarinan edetessä huomiota on kiinnitettävä merirosvojen lisäksi myös kolmeen suureen valtiomahtiin, jotka eivät katso ryöstelijöiden puuhia kovin suopein silmin. Ajoittain pelaajan onkin pystyttävä hankkiutumaan hyviin väleihin jonkin kuningaskunnan kanssa säästämällä näiden laivat ja keskittymällä upottamaan kilpailijoiden aluksia. Kovin suurta merkitystä tällä politikoinnilla ei ole, mutta se sopii ajan henkeen erinomaisesti ja tuo peliin valinnanvapautta. Viimemainittua paketista tosin löytyy muutenkin varsin mukavasti.

Monipuolisen ja vauraan merirosvoimperiumin rakentaminen vaatii kolmea perusresurssia: puuta, rahaa ja työvoimaa. Puuta saadaan kaatamalla saarella kasvavaa metsää. Rahan hankkiminen onnistuu sekä ryöstelemällä laivoja että tarjoamalla miehistöille näiden kaipaamia viihdykkeitä eli alkoholia, tupakkaa, naisia ja uhkapelejä. Lisäksi rikkaita vankeja voi päästää vapauteen kertaluontoista lunnaskorvausta vastaan. Rakennuksia pystyttämään, tuotteita valmistamaan ja palveluita pyörittämään puolestaan tarvitaan työvoimaa, jota saadaan kidnappaamalla laivoista ja asutuskeskuksista väkeä. Näitä voi tarpeen tullen myös pakkovärvätä uusiksi miehistön jäseniksi.

Saaren suunnittelussa ja rakennusten sijoittelussa on otettava huomioon lukuisia erilaisia tekijöitä, joista kaikkein tärkein on ihmisten liikkumisnopeus. Sekä merirosvot että työläiset siirtyvät paikasta toiseen melko hitaasti, joten toiminnan optimoimiseksi etäisyydet on minimoitava. Niinpä kapakat ja muut huvittelupaikat kannattaa sijoittaa laitureiden tuntumaan, tislaamot asianmukaisten peltojen viereen ja vankien ruokailupisteet työpaikkojen lähistölle. Lisäksi on otettava huomioon, että merirosvot pitävät kaoottisesta tunnelmasta, mutta työvoima hoitaa tehtävänsä tehokkaammin järjestyksen vallitessa. Niinpä tuotantolaitoksia ei kannata sijoittaa häiriöitä aiheuttavien rakennusten lähelle, vaikka se pitäisikin välimatkat lyhyinä.

Hallinnointivelvollisuuksien lisäksi pelaaja pääsee myös komentamaan merirosvolaivoja. Kukin niistä tarvitsee oman laiturin, kapteenin ja miehistön sekä kasan ruokaa ja aseita jokaista matkaa varten. Alukset voi määrätä esimerkiksi ryöstelemään muita laivoja, kidnappaamaan taitavia käsityöläisiä tai tutkimaan merialueita. Lisäksi pelaaja saa päättää miehistölle jaettavien saalisosuuksien suuruudesta, otettujen riskien määrästä ja suhtautumisesta eri kuningaskuntien aluksiin. Vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat kuitenkin ennen matkaa annettaviin ohjeisiin eli varsinaisia ryöstöretkiä pelissä ei pääse seuraamaan. Sen sijaan pelaaja saa tyytyä kapteenin antamaan yksityiskohtaiseen raporttiin matkan tuloksista.

Pelin käyttöliittymä on toimii loogisen ja suoraviivaisen osoita-ja-naksauta �periaatteen varassa. Se tarjoaa pelaajalle kiitettävän paljon informaatiota saaren hallitsemista helpottamaan. Varsinkin merirosvojen ja vankien elämäntilanteesta tietoa on saatavilla suorastaan hämmästyttävän. Jokaisesta saaren asukkaasta saa halutessaan selville tämän taustan, tyytyväisyystason, vakiopaikat, taidot ja ajatukset. Niiden avulla voi seurata esimerkiksi eri palvelupaikkojen saamaa suosiota. Myös maa-alueiden hedelmällisyydestä ja malmipitoisuudesta sekä saaren eri osien kaaoksen ja järjestyksen tasosta saa tietoa erittäin helposti. Sen sijaan yksittäisen tuotantoketjun tehokkuuden ja mahdollisten pullonkaulojen seurantaan ei ole tarjolla näppäriä työkaluja, vaan pelaajan on käytävä rakennukset yksitellen lävitse. Tämä ei tosin ole tarpeen kovin usein, sillä systeemit kaipaavat hienosäätöä vain harvoin.

Paketin suurimpia ongelmia on sen epäonnistunut rytmitys. Rakentamista, säätämistä ja muuta näperrettävää ei ole tarjolla läheskään riittävästi, jotta pelaajalla olisi koko ajan jotakin tekemistä. Usein pelaajan on vain istuttava ja odoteltava pelimaailman edistymistä. Tämä on varsin turhauttavaa, sillä monista muista viime vuosien rakentelupeleistä poiketen pelin grafiikkakaan ei tarjoa ihmeemmin viihdykettä tylsien hetkien varalle. Mahdollisuus ajan kulun nopeuttamiseksi helpottaa tilannetta huomattavasti, mutta siihen on turvauduttava ikävän säännöllisesti.

Pelin graafiselta osastolta ei löydy mitään huomautettavaa, mutta ei ulkoasua voi kovin mestarillisenakaan pitää. Rakennukset ja ihmiset näyttävät ensi silmäyksellä melko yksityiskohtaisilta, mutta vaatimaton animaatiotyöskentely ei yllä viime vuosina julkaistujen kilpailijoiden tasolle. Kaiuttimien tarjonnasta huomiota kiinnittävät lähinnä letkeät, karibiahenkiset taustamusiikit, jotka luovat peliin mukavan rennon tunnelman.

Tropico 2: Pirate Coven viehätysvoima lepää ennen kaikkea sen erinomaisen perusidean varassa. Saaren rakentamisen ja ryöstöretkien alla piileskelee melko yksinkertainen rakentelupeli, joka jää monilla osa-alueilla laadukkaampien ja monipuolisempien kilpailijoidensa varjoon. Merirosvoteema on kuitenkin sen verran onnistunut, ja paketista löytyy niin paljon pelattavaa, että Tropico 2 puolustaa tarmokkaasti paikkaansa pelimarkkinoilla. Kevyttä ja omaperäistä rakenteluviihdettä etsivien kannattaa ainakin kokeilla, mitä sillä on tarjottavana.

Lisää luettavaa