Trine on kotimaista tekoa oleva tasohyppely, joka heittää pelaajan sadunomaiseen fantasiamaailmaan etsimään mystisiä taikakaluja ja taistelemaan zombieita vastaan. Perusidea ei kuulosta omaperäiseltä, mutta pelissä on oma jipponsa: päähenkilö on itse asiassa kolme yhteensulautunutta hahmoa, joiden välillä pelaaja voi vaihtaa vapaasti. Lisäksi kenttien läpäisemiseen vaaditaan nokkelaa fysiikkamallinnuksen hyödyntämistä.
Ensimmäinen kolmesta pelihahmosta on jousella aseistettu varas, joka osaa ampua köysiä kiinni puisiin kenttäelementteihin kuin Bionic Commando ikään. Toinen hahmo on soturi, joka osaa miekalla ja nuijalla mättämisen lisäksi torjua hyökkäyksiä ja ansoja kilvellään, heittää esineitä sekä rikkoa ympäristöä. Kolmas hahmoista on velho, joka osaa luoda laatikoiden ja lankkujen kaltaisia esineitä ja siirtää niitä ilman halki. Kaikki hahmojen taidot eivät ole heti alussa käytössä, mutta pelikentillä olevia arkkuja tutkimalla ja kokemusta keräämällä soturin saa esimerkiksi varustettua tehokkaalla nuijalla, ja varas saa jouseensa palavia nuolia.
Trinen fysiikkapuzzlet eivät tunnu päälleliimatulta jipolta. Pelissä etenemiseen ei vaadita sekunnin- ja pikselintarkan hyppy- ja hahmonvaihtokimaran hoksaamista, vaan edetä voi parhaaksi katsomallaan tavalla – joskus elegantisti, joskus kasaten seinien viereen noloja romupinoja ja hakkaamalla hyppynappia. Ajoittain jälkimmäisellä taktiikalla tuntuu selviävän vähän liiankin pitkälle, mutta toisaalta tämä ehkäisee turhaa jumittelua ja hinaamista.
Trinen tunnelma on todella mainio, kiitos kauniiden kenttien, hienon äänimaiseman ja satusetämäisen tarinankerronnan. Vastustajat eivät ole erityisen mielikuvituksellisia, eikä niiden tekoäly aina loista, mutta tykinruoka täyttää tehtävänsä tarpeeksi hyvin. Trinen ainoa isompi ongelma konsolilla ovat kontrollit, joiden omaksumiseen menee tovi. Tämä ei ole ihme, sillä ohjattavana on kuitenkin kolme eri logiikalla toimivaa hahmoa. Tottumisen jälkeenkin varkaan köysi pysyy melkoisen turhauttavana, se kun tuntuu yleensä tarraavan juuri väärään kohtaan.
Trine on nautinnollinen pelikokemus, mutta jättää sellaisen epämääräisen fiiliksen, ettei ideasta ole otettu kaikkea irti. Jotain jää uupumaan. Tällaisenaan peli on vahvan kasin arvoinen kokemus, jonka jo kiintoisampi vastustajavalikoima olisi heittänyt ysin puolelle.
PÄÄSTÖTODISTUS
Tunnelmallista tasohyppelyä fysiikka-puzzleilla höystettynä.
ARVOSTELIJA
JANOS HONKONEN
