80-luvun leluihin perustuvat sarjat kuten Masters of the Universe, G.I. Joe ja
Transformers ovat viimeaikoina olleet kovassa nosteessa. Uusia sarjakuvia, elokuvia
ja tietysti ankeita ja onnettomia lisenssipelejä ilmestyy paljon. Transformers: War for Cybertron
erottuu tässä joukossa edukseen. Se ei perustu uusiin elokuviin, vaan kertoo oman
tarinansa ajasta, jolloin Autobotit ja Decepticonit asuttivat vielä omaa planeettaansa,
Cybertronia.
Peli on tehty 80-luvun Transformerseja kunnioittaen. Monet ääninäyttelijöistä ovat
samoja kuin vanhoissa piirretyissä. Sisäpiirivitsejä ja pieniä viittauksia on
vannoutuneimmankin fanin tarpeisiin. Valitettavasti itse peli on tavanomaista
ammuskelua, jossa robottifiilis ei koskaan oikein ota muodostuakseen.
Parhaimmillaan peli on silloin, kun hävittäjämuodossa oleva hahmo kiitää kohti
vihollisen alusta, lentää lastausramppia sisään, muuttuu ilmassa robotiksi ja
laskeutuu räiskien vihollisten lomaan. Näissä kohdissa pelissä on vauhtia ja
toimintaa, ja muodonmuuttaminenkin tuntuu hienolta.
Valitettavasti turhan usein pelissä juostaan ankeita käytäviä eteenpäin ja ammutaan
vihollisia, jotka näyttävät vähän liian samalta. Perusräiskintöjen tyyliin myös
Megatron joutuu lataamaan käsivarresta muodostuvan kanuunansa, ja koluamaan
kuteja nurkista. Pelatessa ihmetyttää, ettei peliin saatu jotain vähän
robottimaisempia ratkaisuja.
Pelissä on kaksiosainen yksinpeli, jonka tarina on kummallisen puhutteleva
perustuakseen muovilelujen toilailuihin. Aluksi aloitetaan sisällissota pahis-
Decepticoneilla, ja sitten soditaan sitä hyvis-Autoboteilla. Itse asiaan päästään
kuitenkin vasta moninpelissä, ja yksinpelissä onkin vähän tutoriaalin makua.
Moninpelissä on Escalation-moodi, jossa yritetään selvitä mahdollisimman pitkään
loputtoman vihollisaallon keskellä, perinteinen Deathmatch, joukkue-Deathmatch,
sekä Conquer, jossa yritetään vallata ja sen jälkeen puolustaa tiettyä aluetta.
Countdown to Extinction -moodissa viedään tikittävää aikapommia vihollisen
linnakkeeseen.
Moninpelissä ei voi käyttäää tuttua Transformers-hahmoa, vaan sellaisen joutuu
luomaan itse. Se onkin yksi pelin pikku riemuista, sillä kukapa ei haluaisi suunnitella
omaa robottiaan. Omia hahmoja varten on eri hahmoluokkia, mutta valitettavasti ne
eivät eroa riittävästi toisistaan. Pelituntuma on samantapainen riippumatta siitä,
millainen robotti sattuu olemaan käytössä.
80-luvun Transformers-sarjakuvat ja piirretyt eivät ole kestäneet aikaa kovin hyvin.
Uudet elokuvat ovat kamalia. On hyvin mahdollista, että puutteistaan huolimatta rakkaudella tehty War for
Cybertron on paras Transformers-julkaisu, mitä ylipäätään on olemassa.
ARVOSTELIJA
JUHANA PETTERSSON
PÄÄSTÖTODISTUS
Fiiliksellä tehty, mutta ei järin omaperäinen jättiläisrobottipeli.
