Tom Clancyn nimeä kantavia pelejä on nykyisin enemmän kuin pilviä taivaalla. Tom Clancy’s HAWXissa pelaaja astuu uljaan ilmasoturin saappaisiin. Lähitulevaisuuteen sijoittuvan pelin alussa pelaajan johtama HAWX-ryhmä poistuu Yhdysvaltain ilmavoimien palveluksesta ja siirtyy lentämään yksityisen tahon laskuun. Palkkasotilaana liksa on paljon parempi, mutta onko työnantajalla ihan puhtaita jauhoja pussissa? Se selviää pelin edetessä, mutta siitä ei ole pelkoa, että tarina juuri tekisi kehenkään vaikutusta.
Pelistä ei ole kovin kummoiseksi lentosimulaattoriksi, eikä se juuri teeskentelekään olevansa sellainen: lentely tapahtuu iloisen räiskinnän hengessä, joten jokaisen tehtävän aikana pelaaja ampuu säpäleiksi kerrassaan naurettavan määrän vihollisia.
Suoritusten aikana pelaaja kerää kokemusta, jota kertyy onnistuneiden suoritusten ja tuhottujen vihollisten perusteella. Kokemustasojen karttuessa pelaaja saa käyttöönsä uusia lentokoneita ja aseita. Ne kuitenkin tuntuvat melko samankaltaisilta: vaikka eri koneiden ohjattavuudessa ja nopeudessa onkin eroja, yleensä ottaen lentotuntuma ei juuri muutu. Tämä on sääli, sillä varsinaisen pelikokemuksen kannalta on aika sama, millä koneella ja asevalikoimalla taistoon noustaan.
Muutenkin peli tuntuu tasapaksulta, eikä se ole vaikeimmillaankaan kovin haastava. Yhtä nappulaa painamalla pelaaja saa näkyviin reitin, jota pitkin lentämällä voi välttää kohti ammutun ohjuksen tai päästä vihollisen takaliston tuntumaan erinomaisiin ampuma-asemiin. Tuntuu siltä, että kaikki on pureskeltu valmiiksi.
Pelin ympäristöt on mallinnettu aitojen satelliittikuvien perusteella, ja tarpeeksi korkealta katsottuna grafiikka onkin komeaa. Sen sijaan maanpinnan tuntumassa lennellessä illuusio särkyy pahasti, sillä silloin kaikki näyttää suttuiselta. Muut koneet ja rakennukset näyttävät onneksi paremmalta, mutta sillä ei oikeastaan ole oikein väliä: niitä kun ei yleensä nähdä läheltä. Useimmiten ruudulla pyörii vain tähtäystietokoneen merkitsemiä värikkäitä neliöitä. Vain harvoin pelaaja päätyy niin lähelle vihollista, että kohteen varsinaiset muodot ovat selvästi erotettavissa. Se on tietenkin pelityypille varsin ominaista.
Tom Clancy’s HAWX sopii parhaiten niille, jotka eivät ole aiemmin tutustuneet ilmataistelupeleihin. Ne, jotka ovat kokeneita nojatuolipilotteja tuskin saavat tämäntasoisesta ilmasodasta juuri mitään irti. Yhteistyössä kavereiden kanssa verkossa lentely piristää kokemusta hiukan, mutta sekään ei riitä pelastamaan kokonaisuutta.
PÄÄSTÖTODISTUS
Keskinkertainen lentoräiskintä peli niille, jotka eivät vaadi paljoa
