Codemasters tunnetaan hyvistä autopeleistään. Heidän kirkkaimpana tähtenä on tietysti Colin McRae Rally -pelisarja, mutta yhtiö on jo pidemmän aikaa julkaissut myös Toca Tourning Car -nimikkeen alla kulkevia pelejä, joissa kaahaillaan erilaisilla rata-autoilla. Nämä pelit eivät kuitenkaan ole tehneet lopullista läpilyöntiään, ainakaan vielä. Vähän aikaa sitten markkinoille nimittäin ilmestyi Toca Race Driver, joka pyrkii valloittamaan autopelien ystävien sydämet runsaalla autovalikoimalla sekä uramoodiin kytkeytyvällä tarinalla. Testiryhmämme mielestä peli olikin positiivinen yllätys.
Yksi pelin ehdottomia vahvuuksia on sen runsas auto- ja ratavalikoima. Pelin lisenssiasiat ovat kunnossa, joten kaikki autot ja radat ovat tarkkoja kopioita reaalimaailman esikuvistaan, eikä pelin tekijöiden siten ole tarvinnut lähteä käyttämään mielikuvitustaan. Pelistä löytyy yhteensä 42 erilaista autoa ja niiden joukossa on autoja useista eri kilpasarjoista. Esimerkeiksi voitaneen ottaa vaikkapa DTM:n Opel Astra V8 Coupé, Mini Cooper S sekä V8 Supercarsin Ford Falcon. Autojen vaurionmallinnus on tehty puolirealistikseksi. Kahtasataa päin seinää ajava auto ei hajoa kokonaan, mutta siihen tulee niin kosmeettisia kuin ajettavuuteenkin vaikuttavia vaurioita. Pienet kolhut eivät vaikuta ajettavuuteen juuri mitenkään, mutta kun auto on ottanut tarpeeksi osumaa, saattaa esimerkiksi rengas puhjeta ja kisa on sitä myöten selvä. Ratoja on yhteensä 39. Näiden joukosta löytyy kaikkea Indy-ovaalien ja kaikkein syheröisimpien F1-ratojen väliltä. Suomalaisille tuttuja ratoja ovat ainakin Silverstone ja Monza.
Jokaisessa kunnon autopelissä autoja voi myös viritellä. Tocan säätömahdollisuudet ovat melko monipuoliset, mutta pelaajan ei tarvitse olla mikään autoekspertti osatakseen säätää auto oikein. Pelaaja pystyy säätämään mm. vaihdevälityksiä, maaefektiä sekä jarrutasapainoa. Säätöjä voi myös kokeilla ennen varsinaista kisaa. Säätövalikossa pelaajaa avitetaan pienillä ohjeillakin, jotka kertovat minkälaisia ajo-ominaisuuksia radalla tarvitaan.
Toca Race Driveristä löytyy nämä perinteiset pelimuodot eli uramoodi, yksittäinen kisa, time trial ja moninpeli. Uramoodi on luonnollisesti mielekkäin yksinpeliä varten kasattu paketti ja Toca Race Driverin uramoodi onkin harvinaisen mielenkiintoinen, sillä se on rakennettu kevyen juonen ympärille. Pelin päähenkilö on nuori ajajalahjakkuus Ryan McKane, jonka isä oli kuuluisa kilpa-ajaja, joka kuoli Ryanin ollessa pieni. Pelaajan tehtävänä on luotsata Ryan hänen isänsä jalanjälkiä pitkin maailman parhaaksi ajajaksi. Pelin tarinaa kuljetetaan eteenpäin pienien välinäytösten voimalla. Vaikka tarina ei ole kovin syvällinen, on se silti mukava ja innovatiivinen lisä autopeleihin, sillä näin auton ajajastakin tulee persoona, eikä vain ratin takana istuva pikselikasa.
Pelin ensimmäisillä hetkillä Ryanin sähköpostiin kilahtaa viesti tallilta, joka haluaa testata Ryanin ajajakyvyt. Tämä testi on naurettavan helppo ja sitten päästäänkin itse kilpailuihin. Pelissä on peräti 13 eri kilpasarjaa ja näissä jokaisessa olisi tarjolla yksi maailmanmestaruus. Pelaaja ajaa läpi yhden kauden kerrallaan ja pelaajan saavutusten mukaan hän saa postia eri tallipäälliköiltä, jotka haluavat Ryanin kisaamaan omaan talliinsa. Menestyksen myötä Ryan pääsee yhä arvostetumpiin sarjoihin ja uran aikana avatut sarjat ja autot tulevat käyttöön muissa pelimuodoissa. Silloin tällöin Ryan saa myös yksittäisiä haasteita eri tahoilta. Näissä haasteissa menestyminen päästää pelaajan käsiksi muutamiin piilotettuihin autoihin.
Toca Race Driverin paras osa-alue on sen pelattavuus. Radoilla on samanaikaisesti 14 henkilöauton kokoista kilpuria ja radat ovat kapeimmillaan juuri ja juuri kahden auton levyisiä. Tästä on helppo päätellä, että pieniä kosketuksia ja vähän kovempia kolareitakin tapahtuu vähän väliä. Tekoälykin tarjoaa loistavan vastuksen. Kilpailuissa joutuu venyttämään ajotaitonsa äärimmilleen jos haluaa selvitä voittajana maaliin, pistesijan voi saavuttaa vaikka ajelisi muutamaan otteeseen uloskin, mutta pistesijan ulkopuolelle jää heti, kun kolareita tai ajovirheitä tulee vähänkään useampia. Tekoälyn ohjastamien autojen kanssa tuleekin miltei joka kisassa kunnon kilpailua ja tiukoissa taisteluissa ansaitut pistesijatkin tuntuvat usein voitolta. Tähän ei moni muu peli pysty. Ajomallinnus on pitkälti arcademaista, mutta hieman simulaatiotakin on saatu ahdettua joukkoon. Autoilla voi ajaa tiukkoihinkin mutkiin pitkälti yli satasta ja autot perän heittämisiä ja muita liukuja on helppo hallita, mutta esimerkiksi kiihdytykset ja jarrumatkat lienevät varsin lähellä tosielämän vastaavia.
Pelin graafinen ulkoasu on ehkäpä paketin suurin pettymys. Autot ovat kyllä kohtalaisen näköisiä, mutta yksityiskohtia olisi voinut olla enemmän. Tätäkin suurempi pettymys on pelin taustat, jotka ovat äärettömän pelkistettyjä, eikä sääefekteissäkään ole sen suurempaa hurraamista. Graafisen osion suurimmat plussat tipahtavat kohtuutyylikkäistä uusinnoista sekä juonta kuljettavista välinäytöksistä. Äänimaailma on keskinkertaisissa kantimissa. Äänet ovat kautta linjan kovaa keskitasoa, ei sen enempää, eikä vähempää.
Toca Race Driver on ehkäpä Toca-pelisarjan paras osa tähän päivään mennessä. Pientä parantamisen varaa kyllä on, mutta näillä eväilläkin Tocan uusinta painos on harkitsemisen arvoinen ostos. Sitä on hauska pelata ja tekoälyäkin vastaan ajetut kisat ovat melkein poikkeuksetta tiukkoja pelejä. Pelin parissa voi nähdä ihmisen tunneskaalan laidasta laitaan, aina epätoivosta riemunkiljahduksiin. Tiukkojen kisojen jälkeen pelaajan valtaa parhaimmillaan ns. voittajan fiilis ja juuri se tekee tästä pelistä loistavan.