Katana heiluu demoneiden surmana muinaisessa Japanissa – arvostelussa The Nioh Collection

Samurai viipaloi demoneita sekä pelaajan itseluottamusta harkituilla katanan heilautuksilla.

23.03.2021

Kulttuureissa nähtävät muutokset perustuvat yleensä vastavuoroisuudelle. Pelit jos jotkin ovat omiaan tällä saralla, sillä jokaista uutta suuntausta kohti otetaan myös pari askelta vastakkaiseen ilmansuuntaan. Laadukas esimerkki tästä on 2010-luku ja pelaamisen muuttuminen yhä suuremmaksi osaksi valtavirtaa. Kun laajempaa yleisöä kosiskeltiin aiempaa kevyemmällä ja miellyttävämmällä pelikokemuksella, vanhat naavaparrat jäivät kaipaamaan haastetta. Huudot eivät kaikuneet kuuroille vaikkukorville. Vuonna 2009 julkaistu Demon’s Souls innosti pelaajia haasteellaan, ja sittemmin julkaistu Dark Souls -trilogia vain kasvatti suosiota.

Vaikka From Softwaren Souls-sarjaa pidetään koko genren peruskivenä, se ei ole lainkaan ainoa sarallaan. PlayStation 4 -yksinoikeus Nioh nappasi samoja elementtejä kyytiin ja veisteli niistä oman japanilaisesta samuraikulttuurista ammentavan kokonaisuuden. Vuonna 2017 julkaistu Nioh oli menestys, ja täten paria vuotta myöhemmin julkaistu Nioh 2 oli vain ajan kysymys. Molemmat ovat niittäneet ylisanoja ja suosiota, joten teokset päätettiin saattaa myös PS5:n alkutaipaleelle. The Nioh Collection sisältää molemmat teokset lisäsisältöpaketteineen.

Todettakoon heti alkuun, että en ole ikinä pitänyt Souls-peleistä. Tuoretta Demon’s Souls -uusioversiota pyöräyttelin aikani konsolissa, mutta teoksessa ei yksinkertaisesti ollut mitään pidettävää eikä sen käynnistäminen tuntunut miltään muulta kuin pakkopullalta. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää väärin. Kyseessä on upea ja tunnelmallinen teos, joka tuo monen metallibändin levykannet olohuoneeseen. Sen sijaan tarinattomuus, merkityksettömyys ja tyhjänpäiväinen haahuilu eivät olleet minulle. Tässä kohtaa Nioh osuu paremmin maaliin.

Nioh-kaksikossa tarina on toissijainen, mutta se joka tapauksessa on siellä. Olen aina ollut tarinavetoisten pelien ystävä, joten kiinnostavan juonen seuraaminen alusta loppuun on jopa keskeisempää kuin ikimuistoiset pelimekaniikat. Kyllä, esimerkiksi Homefront-kaksikko on painanut muistijäljen. Tarinan ei tarvitse olla kummoinen antaakseen syyn etenemiselle ja tutkimiselle. Se myös auttaa lieventämään jatkuvien kuolemien aiheuttamaa turhautumista.

Nioh-kaksikko on vaikeiden toimintapelien joukossa menevämpää sorttia. Katana viuhuu, taistoissa on intensiivisyttä ja pelimaailma huokuu kiinnostavaa sisältöä. Elävyyttä huokuvat miljööt pitävät darksoulsmaista geneeristä fantasiamaailmaa pilkkanaan. Oman lukunsa tuo DualSense-ohjaimeen kätketyt ominaisuudet, jotka saavat tapahtumat tuntumaan ranteissa asti. Tärinäefekti on omiaan auttamaan immersion luomisessa.

Toiminta itsessään on palkitsevaa ja kiehtovaa. Sankarihahmo jaksaa heiluttaa sapeliaan ja muita aseitaan vain aikansa, minkä jälkeen on vedettävä happea. Yksittäisen rivivihollisen nujertaminen onnistuu siis vaivatta, mutta joukkotaisteluissa on syytä olla tarkkana. Tarkkaavainen puolustus, sopivasti ajoitetut hyökkäykset sekä energiapalkkien jatkuva tarkkailu ovat avaimia hengissä säilymiseen.

Kokoelmapaketissa on kaksi huomioitavaa puolta. Siinä missä ykkös-Nioh hyötyy ehostuksesta enemmän, Nioh 2 on edeltäjän ongelmista ja kankeuksista oppineena parempi pelikokemus. Jatko-osa oli jo alkujaan teknisesti edistyneempi askel. Tämä vie uusioversiolta jonkin verran arvoa pois, vaikka eron silti huomaa. Tästä huolimatta on todettava, että jos pelit ovat jääneet aiemmin kokeilematta ja vapaa-aika on tiukassa, kannattaa aloittaa suosiolla kakkososasta.

Merkittävimmät uudistukset koskevat ulkoasua ja pelaamisen miellyttävyyttä. Jos pelikokemukset köhivät edellisellä konsolisukupolvella, tällä kertaa 4K-resoluutio ja 60 fps:n ruudunpäivitys kulkevat käsi kädessä. Mikäli näyttöpääte niin sallii, voi asetuksista poimia myös 120 kuvan sekuntivauhdilla pyörivän ruudunpäivityksen. Tällöin resoluutio tipahtaa kuitenkin 1080p-tasolle. Toinen tärkeä ehostus liittyy lataustaukoihin. Koska Nioheissa samurain henki on höllässä, siirtymä uuteen alkuun muodostuu tutuksi. Odottavan aika on onneksi erittäin lyhyt. Elpyneitä vihollisia pääsee mätkimään muutaman sekunnin odotuksella.

Kuten uusioversioiden tapauksessa yleensäkin, ostopäätös riippuu paljolti siitä, onko aiemmat osat jo kahlattuna. The Nioh Collection ei sisällä juuri muuta uutta kuin ehostetun ruudunpäivityksen. Kun teokset toimivat jo entuudestaan PS5:llä, on pelin jo hankkineilla kiperä valinta tehtävänä. Pelipaketti myydään vieläpä täyteen hintaan, mikä tekee ratkaisusta entistä hankalamman. Pelikaksikon aiemmin ohittaneille on kuitenkin tarjolla maukas paketti haastavaa japanitoimintaa. Pelkästään tarinasisältöä on yli sadan tunnin edestä. Kaiken etsiville ja kehittäville riittää vielä toinen tai kolmaskin mokomallinen lisäpelattavaa, joten roposilleen saa erinomaisen vastineen. Sen jälkeen ei sitten tarvitsekaan kuin valmistautua selkäsaunaan ja uusintayrityksiin. Ne eivät nimittäin lopu kesken.

Saatavilla: PlayStation 5
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta)

”Mä ymmärrän että joillakin on rahat ja matkakassa tiukassa, mutta ensi kerralla ei sitten alle D-luokan lähdetä.”

Lisää luettavaa