Sven Co-op on Half-Lifen tiimipohjainen modifikaatio, jossa isompi joukko pelaajia käy yhteistuumin hirviö- ja sotilasarmeijoiden kimppuun. Modin jouluna julkaistu kolmosversio sisältää ison kasan moninpelikarttoja, jonka lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden pelata Half-Lifen yksinpelikampanjaa monen pelaajan voimin. Suuri osa vastaan tulevista aseista on tuttuja, mutta mukaan mahtuu myös Uzin ja kierrekonekiväärin kaltaisia uutuuksia.
Sven Co-opin pelaaminen isossa porukassa on aluksi hauskaa, mutta pidemmän päälle se suurin hohto katoaa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kun kentät on kerran pelannut läpi, ei niiden pariin vain jaksa palata uudestaan. Vaikeustasoa löytyy sen verran, että isotkin pelaajajoukot joutuvat vääntämään ihan tosissaan päästäkseen kentät läpi. Viholliset nimittäin kestävät valtavan määrän vahinkoa ja myös niiden aseet ovat varsin ärhäkkää mallia. Yksinäinen sooloilu ei siis kannata ja onneksi useimmat pelaajat ymmärtävät tämän. Myös muutamat eteen tulevat esteet vaativat ryhmätyötä.
Sven Co-op on teknisesti onnistunut. Half-Lifen moottoriin on tehty runsaita grafiikkapäivityksiä, jotka tuovat vähän lisäpuhtia jo iäkkääseen pelimoottoriin. Myös peliin rakennetut tekstuurit, äänet ja kentät ovat hyvin suunniteltuja. Piirrettyjä ja vähän Super Mariotakin yhdistelevä kenttä ansaitsee erityismaininnan.
Pelaajia ja servereitä modi kuitenkin tarvitsee lisää. Kotimaisia pelejä on yleensä pystyssä pari kappaletta ja ulkomaisia muutamia kymmeniä. Harmi vain, että valtaosa peleistä pyörii kotikoneilla, jolloin verkkoviivettä esiintyy väkisinkin. Kotimaisten servereiden vähäinen määrä johtaa myös siihen, että suomalaista peliseuraa ei aina löydy.
Pelaajien vähäisestä määrästä huolimatta Sven Co-opia kannattaa kokeilla. Parhaimmillaan se tarjoaa tiukkaa hirviöiden lahtaamista hyvässä seurassa. Ei tämä mikään Counter-Strike tai Day of Defeat ole, mutta imuroimisen arvoinen modi kuitenkin.
