Maailman tunnetuimmat putkimiehet palaavat Game Boy Advancelle Super Mario World: Super Mario Advance 2:n myötä. Mariot ovat aina olleet takuuvarmoja myyntihittejä eikä pelien laadussakaan ole ollut valittamista, siitä suuri kiitos Nintendolle. Jotkut ehkä muistavat, että aikanaan Super Mario World on nähty SNES:llä ja nyt kyseinen pelisarja on väännetty Game Boy Advancelle ja siinä onkin onnistuttu hyvin.
Pelin juoni ei ole mikään kovin omaperäinen, mutta kerrottakoon se nyt kuitenkin. Aiempien seikkailujen uuvuttamana Mario ja Luigi ovat lähteneet lomalle, mutta veljesten lomailu ei ole kovin pitkäaikaista, sillä heidän seurassaan ollut prinsessa kidnapataan ja putkimieskaksikolla on jälleen töitä. Mikäli joku ei sitä tiedä, niin kerrottakoon, että tätä samaa juonta ollaan tahkottu lähes jokaisessa Mario-seikkailussa aina 8-bittisellä Nintendolla julkaistusta Super Mariosta lähtien. Super Mario -pelisarja on kuitenkin siitä harvinainen tapaus, että vaikka pelissä ei juonta juuri ollenkaan, tarjoaa peli niin paljon hyviä ominaisuuksia, että juonen puuttuminen ei häiritse tippaakaan.
Super Mario World on pelin päämoodi, joka tarjoaa pelaajalle peräti 96 kentän edestä pelattavaa. Pelin kentät ovat hyvin suunniteltuja ja niissä on tiettyjä ominaispiirteitä, jotka ovat seuranneet Super Marion kenttäsuunnittelua ensimmäisestä Super Mariosta alkaen. Välillä hypellään rotkojen yllä, joskus käydään polskuttelemassa vedessä ja silloin tällöin tehdään visiitti pääpahiksen linnaan.
Mario ja Luigi ovat tunnetusti suuria sienten ystäviä, sillä sieniä keräämällä he kasvavat ja näin heidän nimensä eteen tulee etuliite Super. Muihin erikoisominaisuuksiin kuuluu tulipallojen heittely sekä lentäminen ja viitalla huitominen. Seikkailun aikana nämä italialaiset putkimiehet saavat apua matkan varrelta löytyvistä dinosaaren asukkaista eli Yosheista, jotka on tylysti sullottu erilaisten tiilien sisään. Yoshilla ratsastava putkimies pystyy syömään vastaan tulevia vihollisia ja jos Yoshi pitää suussaan kilpikonnan kuorta, se saa jonkinlaisen erikoisominaisuuden, joka riippuu Yoshin väristä. Näitä erikoisominaisuuksia ovat mm. lentäminen ja tulipallojen ampuminen.
Mario ja Luigi eivät eroa toisistaan pelkän nimen perusteella, vaan heidän ominaisuuksissaankin on pieniä eroja. Mario on Luigia nopeampi, mutta Luigi hyppää korkeammalle ja hänen tulipallonsa pomppivat korkeammalle. Luigia on myös hieman vaikeampi ohjata, jonka takia hänellä tulee pelattua aika vähän.
Pelin vaikeustaso ei ole mikään päätä huimaava, muttei toisaalta ihan helppokaan. Vaikeinta on hyppyjen oikea-aikainen ajoittaminen, jotta sankarimme tosiaan laskeutuu vihollisen päälle eikä suoraan sen eteen. Sama juttu koskee tietysti rotkoja ja muita tarkkoja hyppyjä vaativia paikkoja. Linnoista löytyvät pääpahikset ovat suoraan sanoen turhankin helppoja. Ne noudattavat tiettyä kaavaa, jonka oppii hyvin nopeasti ja tämän jälkeen vihollisen listiminen käy käden käänteessä.
Pelin pääseikkailun lisäksi mukaan on ahdettu myös Mario Bros -peli, jossa taistellaan pienellä alueella alati kasvavaa vihollisvirtaa vastaan. Vihollisia niitataan pompauttamalla niiden alla olevaa lattiaa ja potkaisemalla kaatunutta vihollista. Ensimmäiset kentät ovat helppoja, mutta vaikeustaso kasvaa suhteellisen nopeasti ja jo siellä kymmenennen kentän hujakoilla saa taistella ihan tosissaan. Vaikka peli ei liitykään millään tavalla itse pääpeliin, on Mario Brosin lisääminen pelikasetille ollut hyvä idea, sillä varsinkin moninpelinä se on ihan suhteellisen mukavaa pelattavaa.
Super Mario World: Super Mario Advance 2:n tekninen puoli on kaikilta osin hyvissä kantimissa. Grafiikka on hyvää ja ruudunpäivitys on tasaisen sutjakkaa. Pelihahmojen kontrollointi on mutkatonta ja kentät ovat sopivan haasteellisia, joten pelattavuudenkaan osalta ei ole mitään valittamista. Pelin taustalla pyörii tutut Mario-sävelmät, jotka hoitavat hommansa kunnialla. Ääniefektit ovat samaa tasoa, eli paketti on näiltäkin osin kasassa. Pelin arvostusta nostaa myös kolme tallennuspaikkaa, joille peliään voi tallentaa milloin haluaa. Ei siis rasittavia salasanoja, vaan tallennusjärjestelmä, joka hyödyntää GBA:n ominaisuuksia.
Vaikkei Super Mario Advance 2 täydellinen olekaan, kuuluu se silti GBA:n parhaimpiin tasohyppelypeleihin.