Stronghold

08.02.2002

Vuosien varrella on ehtinyt ilmestyä lukemattomia erilaisia rakentelupelejä ja pelityyppi on tuntunut kiinnostavan kansaa kerta toisensa jälkeen. Jumalan hommista kiinnostuneet pelaajat ovat päässeet luomaan niin virtuaalikaupunkeja, -vuoristoratoja, -avaruusasemia kuin -muurahaispesiäkin. Jostakin syystä niinkin ilmeinen aihe kuin keskiaikaiset linnat ovat kuitenkin jääneet suhteellisen vähälle huomiolle. Itse en ainakaan muista nähneeni yhtään linnoihin keskittynyttä peliä kymmenisen vuotta sitten kaupoissa pyörähtäneen Castlesin jälkeen. Niinpä Firefly Studiosin kehittämä Stronghold tuntuukin iskevän hyvään markkinarakoon. Hyvin tehdyille rakentelupeleille on aina tilausta ja tällä kertaa aihekaan ei ole puhki kaluttua mallia.

Strongholdissa pelaajan perustavoite on hyvin selkeä. Hänen hallittavakseen annetaan tietty maa-alue, jolle pitäisi rakentaa toimiva linna. Koska linnojen tarkoitus on ensisijaisesti olla helposti puolustettavia, sotilaallisiin näkökulmiin on syytä kiinnittää huomiota. Muurien ja tornien lisäksi hyvä linna on omavarainen laitos, joka pystyy tuottamaan kaiken tarvitsemansa ruoan ja tarpeelliset aseet. Sotilaiden ylläpitoa varten muurien sisäpuolelle täytyykin mahduttaa suuri joukko rahvasta tekemään kaiken likaisen työn. Tämä työväki on puolestaan pidettävä tyytyväisenä kirkon, lahjonnan, päivittäisen leivän, huvitusten ja tarvittaessa väkivallankin keinoin. Tekemistä Strongholdiin ääreen istuvalla kotikuninkaalla siis riittää.

Tavallisesti ensimmäiseksi on huolehdittava erilaisten tuotantoketjujen pystyttämisestä. Suurin osa rakennuksista tehdään puusta, jota onneksi kasvaa lähimetsissä runsaasti. Kunhan parille maalaistollolle on annettu kirveet käteen ja heidän on käsketty ryhtyä puunhakkaajiksi, on aluksi syytä pitää huolta ruoantuotannosta. Mahan täytettä nälkäisille sotilaille (ja maalaisille, mikäli näiden ruokkiminen sattuu pelaajaa kiinnostamaan) saa neljällä eri tavalla. Metsästäjät kantavat ruokavarastoon lihaa, omenatarhat tuottavat omenoita, maitotilalta saa juustoa ja viljasta syntyy parin mutkan kautta leipää. Leipään panostaminen on yleensä tehokkain tapa ruokkia nälkäiset alamaiset, mutta pelkkien peltojen lisäksi tähän vaaditaan sekä myllyn että leipureiden pystyttämistä. Näihin varsin paljon raaka-aineita syöviin rakennuksiin ei pelin alkuvaiheessa aina olekaan varaa.

Kun ruokaa on alkanut linnan varastoihin kertyä riittävän nopeasti, voi kotikuningas kääntää armollisen katseensa muihin asioihin. Hieman tehtävästä riippuen tässä vaiheessa on syytä laittaa muutama alamainen töihin kivilouhoksille, jotta varastoista löytyy myöhemmin tarpeeksi raaka-aineita jykevämpiä rakennuksia varten. Samalla kannattaa alkaa miettiä myös linnan puolustusta ja palkata muutama käsityöläinen tekemään aseita ja haarniskoita. Miekkoja ja ritarien levyhaarniskoita varten tarvitaan tietysti rautaa, jota saa joko pystyttämällä oman kaivoksensa tai ostamalla paikalliselta kauppiaalta. Molempien hankkiminen linnan kupeeseen vaatii sekä resursseja että hieman aikaa.

Linnan puolustuksen järjestelemiseen kuluukin puun ja kiven lisäksi myös rahaa, jota kirstuihin kertyy lähinnä verojen myötä. Korkeat verot laskevat kuitenkin linnanherran suosiota alamaisten silmissä nopeasti ja epäsuositun valtiaan voi olla mahdoton saada valtakuntaansa myöhemmin uutta työvoimaa. Liian innokas verokarhu voi lopulta ajaa vanhatkin työläiset etsimään mukavampia linnanherroja. Siispä ”uskollisille” alamaisille on tarjottava verojen vastapainoksi jotakin mukavaa, jotta nämä pysyvät tyytyväisinä ja paiskivat töitä nurkumatta.

Strongholdin tekijöiden käsitys ihmisluonnosta on hieman kyyninen, mutta varsin osuva. Tie kansalaisten sydämeen käy nimittäin heidän vatsojensa kautta. Runsas ja monipuolinen ruoka pitää ihmiset onnellisina kovienkin verojen paineessa ja sapuskan lisäksi kansalaisten suosiota voi tavoitella myös oluen avulla. Ruumiillisten nautintojen rinnalla alamaisilleen voi tarjoilla hengellistä johdatusta kirkkojen ja näiden mukana tulevien pappien muodossa.

Ennemmin tai myöhemmin hiiren päässä huhkiva linnanherra joutuu puolustamaan alueitaan vihamielisiä hyökkääjiä vastaan. Strongholdissa on saatavilla monipuolinen valikoima erilaisia sotilasyksiköitä, aina erilaisista jousimiehistä ja keihäsjoukoista ritareihin ja tikapuumiehiin saakka. Helpoimmissa taisteluissa linnan puolustaminen onnistuu pelkillä jousiampujilla, mutta vaikeammissa koitoksissa ja hyökkäykseen ryhdyttäessä onnistunut taistelusuunnitelma vaatii monien erilaisten yksiköiden yhteistyötä. Sotilaiden lisäksi taistelun kulkuun vaikuttavat myös erilaiset sotakoneet ja piikkikuopat sekä tietysti se kuuluisa kiehuva öljy.

Strongholdin taistelusysteemi on hieman kankea, mutta kuitenkin suhteellisen toimiva. Joukot valitaan tuttuun tapaan hiirellä. Tämän jälkeen valituille yksiköille voi antaa yksinkertaisia komentoja, joiden mukaan ne liikkuvat ja hyökkäävät haluttuun suuntaan. Kovin monimutkaisiin taktisiin liikkeisiin systeemi ei anna mahdollisuuksia, mutta peruskomennot toimivat hyvin. Joukot on myös varustettu kohtuullisella tekoälyllä, jonka ansiosta esimerkiksi jousiampujat voi yleensä jättää huolehtimaan itse itsestään. Jokaiselle sotilaalle tai suuremmalle porukalle voi antaa myös ohjeita sen mukaan, pitääkö näiden pysyä paikoillaan vai hyökätä lähellä tai kaukana olevien vihollisten kimppuun. Tämän option ansiosta pelaaja voi keskittyä taisteluiden pieniin ajoitusta vaativiin hienouksiin, kuten kiehuvan öljyn kaatamisen tai tervahautojen sytyttämiseen jousiampujien avulla.

Kokonaisuutena Strongholdin pelisysteemistä on onnistuttu tekemään mukavan tasapainoinen. Pelaajan on nähtävä vaivaa saadakseen valtakuntansa pysymään taloudellisesti tasapainossa, mutta toisaalta peli ei sorru liian monimutkaiseen tuotantojärjestelmään. Erilaisia vaihtoehtoja ja rakennettavaakin löytyy mukavasti, joten puuhailtavaa riittää pitkäksi aikaa. Erittäin itsenäisten joukkojen ansiosta kankeahko taistelusysteemikään ei pääse häiritsemään pelikokemusta, vaan jokaiselle joukko-osastolle voi antaa tarvittavat ohjeet jo hyvissä ajoin ennen taistelun alkamista.

Erilaista pelattavaa Firefly Studios on vääntänyt Strongholdiin kiitettävän paljon. Pelissä on kolme erilaista pelityyppiä: sotilaalliset ja taloudelliset tehtävät sekä moninpeli. Sotilaallisten tehtävien puolelta löytyy kymmenkunta yksittäistä tehtävää, laaja 21 taistelun mittainen kampanja sekä joukko erilaisia historiallisia piiritystaisteluita, joissa pääsee kokeilemaan oikeiden linnojen puolustamista tai valtaamista. Kampanja heittää pelaajan erehdyttävästi Englantia (ja Walesia) muistuttavaan valtakuntaan. Tehtävänä olisi valloittaa maa takaisin neljältä sitä hallitsevalta sotaherralta, joilla on ihastuttavat lempinimet Rat, Snake, Wolf ja Pig. Miesten luonteet ovat heidän nimiensä mukaiset, joten kumppanusten välisiä keskusteluita kampanjan edetessä on varsin hilpeä seurailla.

Linnojen talouteen keskittyneeltä puolelta löytyy selvästi lyhyempi ja irrallisempi kampanja, muutamia yksittäisiä tehtäviä sekä sokerina pohjalla aina yhtä viihdyttävä hiekkalaatikko-moodi, jossa ei tarvitse välittää muiden tehtävien asettamista rajoituksista tai vaatimuksista. Suurin osa tehtävistä on hieman lyhyitä ja varsinkin kampanjoiden ensimmäiset rutistukset ovat lähes naurettavan helppoja, mutta kokonaisuutena tehtäväsuunnittelu on onnistunutta ja eri kenttien päämäärät mukavan vaihtelevia.

Moninpeli eri pelaajien välillä onnistuu niin lähiverkossa kuin internetin kauttakin. Peliseuraa voi hakea esimerkiksi GameSpyn avulla. Lisäksi Stronghold sisältää karttaeditorin, jolla voi suunnitella omia moninpeli-karttoja ja rakentaa massiivisia linnoja muiden pelaajien va
lloitettavaksi. Varsinkin jälkimmäinen mahdollisuus vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja uskoisinkin, että lähitulevaisuudessa netistä alkaa löytyä runsaasti lisää pelattavaa pelin faneille.

Strongholdin pelimoottori on varsin vakuuttava esitys. Vaikka taistelusysteemi onkin hieman kankea, muuten käyttöliittymä on erittäin selkeä ja helppokäyttöinen. Näppäimistöön ei pelin aikana tarvitse kajota, vaan kaikki toiminnot onnistuvat parilla hiiren naksautuksella. Pelimoottori vakuuttaa myös sulavuudellaan. Varsinkin hiekkalaatikko-moodissa ja suurien taisteluiden aikana ruudulla voi käydä melkoinen vilske, mutta mitään huomattavaa hidastumissa pelissä ei silti esiinny.

Fireflyn graafikot ovat hoitaneet työnsä ihailtavan hyvin, sillä Strongholdin grafiikka on erittäin kaunista katsottavaa. Pohjimmiltaan peli näyttää varsin perinteiseltä rakentelupeliltä isometrisine grafiikkoineen, mutta yksityiskohtien runsaus ja persoonallinen animaatiojälki nostavat sen keskiverto-kilpailijansa yläpuolelle. Lapset leikkivät hippaa, peruslaikat jousimiehet heittäytyvät loikoilemaan aina tilaisuuden koittaessa ja kokit paistavat leipiä yhden kerrallaan kunnes niitä on pinossa riittävästi varastoon vietäväksi. Jopa metsästäjän ajokoiran työskentelyyn, omenapuiden kukkimiseen ja vauhdikkaiden kyläläisten jalkoihin jääviin kanoihin on kiinnitetty huomiota. Etenkin ensimmäisten pelikertojen aikana virtuaali-alamaisten puuhia on helppo jäädä seurailemaan pitkäksi aikaa.

Kuten arvostelun pituudestakin voi päätellä, Strongholdista on helppo innostua. Se on rakennettu erinomaisesti toimivan pelimoottorin päälle, mukana on runsaasti erityyppistä pelattavaa ja yksityiskohtia täynnä oleva grafiikka pitää huolen siitä, että pelin ääressä viihtyy hiljaisinakin hetkinä. Rakentelupeleistä pitävien kannattaa ehdottomasti poimia paketti kaupasta mukaan. Tarjolla on nimittäin yksi syksyn mielenkiintoisimmista peliuutuuksista.

Lisää luettavaa