Vähälukuisten, mutta erittäin viihdyttävien hiiviskelypelien markkinoille on saapunut uusi yrittäjä. Stolen seuraa mestarivaras Anya Romanovin edesottamuksia tämän yrittäessä kartuttaa omaisuuttaan laittomin keinoin.
Edellytykset murtokeikkojen onnistumiselle ovat hyvät, sillä sankarittaren taitovalikoima on kiitettävän laaja. Tältä onnistuvat niin akrobaattiset hypyt, vartijoiden tainnuttaminen kuin turvallisuusjärjestelmien ohittaminenkin. Etenkin tiirikointi ja hakkerointi on toteutettu loistavasti, sillä ne vaativat herkkiä sormia myös pelaajalta. Omien taitojensa lisäksi Anyalla on käytössään kasa huipputeknologiaa, jonka avulla voi mm. pimentää valvontakameroita ja tutkia ovien takana olevia huoneita kaikuluotauksella.
Kaikesta huolimatta Stolen ei pysty pitämään otteessaan alkuihmetystä kauempaa. Pääsyynä tähän on täysin lineaarinen kenttäarkkitehtuuri, joka ei anna pelaajalle lainkaan tilaa hyödyntää sankarittaren taitoja omalla tavallaan. Myös typerät tekoäly-vartijat vähentävät peli-iloa melkoisesti. Ne eivät huomioi päähenkilön liikkumisesta aiheutuvia ääniä oikeastaan lainkaan eivätkä näköhavainnon saatuaan osaa kurkata edes lähimmän kulman taakse. Fiksujen vastustajien sijaan vaikeustasoa on hilattu ylöspäin erittäin tiukoilla aikarajoilla ja tilanteilla, joita ei voi mitenkään ennakoida.
Stolen vaikuttaa ensisilmäyksellä erittäin lupaavalta peliltä. Valitettavasti kehitystiimi on ampunut tuotostaan jalkaan panostamalla päähenkilön kaula-aukon vetovoimaan älykkään pelisuunnittelun sijaan.
