Star Ocean: The Last Hope

09.02.2010

Star Ocean: The Last Hope on jo roolipelisarjan neljäs osa. Uudistuksia on turha odottaa: tämä on niin perinteinen Japani-roolipeli kuin vain suinkin mahdollista, scifi-kuvioista huolimatta. Maapallo on sodittu lähes elinkelvottomaksi, ja siksi toinen toistaan erikoisemmilla viiksillä varustetut avaruusamiraalit lähettävät joukon teinejä tutkimaan vieraita planeettoja. Käy ilmi, että vierailla planeetoilla on luvassa grindausta, luolaholveja ja lopputaisteluita.

Päähenkilö Edge Maverick on ärsyttävimpiä videopelisankareita pitkään aikaan. Hänen ympärilleen kerääntyvä seikkailijaporukka koostuu värikkäistä hahmoista, jotka toistavat Japani-pelien kliseitä. Maastossa seikkaillessaan pelaajalla on hallinnassaan vain Maverick. Muut ryhmän jäsenet kulkevat näkymättöminä mukana. Taistelun alkaessa siirrytään erilliseen taistelutilaan, ja haamuryhmäläiset ilmestyvät paikalle. Taistelusysteemi on toimiva, mutta työläs oppia. Asiaa ei helpota se, että peli lyö heti alussa naamalle taistelusimulaattorin, jossa pelaajan pitäisi oppia koko systeemi kerralla. Se on yhtä hauskaa kuin lukion pitkä matikka.

Onneksi taistelu palkitsee kunhan siitä pääsee jyvälle. Pelaaja voi vaihdella eri hahmojen välillä. Tekoäly on tarpeeksi fiksu, ettei kavereita joudu mikromanageroimaan. Riittää, että käyttää valitsemaansa hahmoa fiksusti. Ajoitus, erikoisliikkeiden ovela käyttö ja taktikointi varmistavat, että taistelussa on kyse muustakin kuin siitä, että usuttaa optimoidun roolipelihahmon vihollisen kimppuun. On tyydyttävää nähdä, kuinka juuri opitut uudet kikat johtavat näyttäviin tuloksiin. Myös hahmojen kykyjen ja ominaisuuksien virittely toimii.

Pelin englanninkielisen version ääninäyttelijät ovat kamalia. Onneksi voi pelata niin, että puhe on japaniksi, englanninkielisillä teksteillä. Taisteluhuutoja ja muita välikommentteja ei tekstitetä. Se on vain hyvä, koska silloin pelaaja voi kuvitella että ne ovat hienompia kuin oikeasti ovatkaan. Tarinaa kuljetetaan välianimaatioilla, jotka ovat pitkiä ja epäselviä. Onneksi ne voi skipata. Silloin peli antaa animaatiosat lyhyen tekstitiivistelmän.

Star Ocean ilmestyi Japanissa jo vuosi sitten, eikä odottelu ole ollut pelille ainakaan eduksi. Ilmestyessään Japanissa peli näytti ihan hyvältä verrattuna kilpailijoihinsa. Nyt se on jäänyt jälkeen. Pelin vieraat planeetat ja avaruusalukset ovat komeita, mutta eivät tarpeeksi kekseliäitä tai tyylikkäitä, että erottuisivat joukosta. Epiikka ei toimi, jos pelaaja ei välitä mistään, mitä pelissä tapahtuu.

PÄÄSTÖTODISTUS
Perinteikäs Japani-roolipeli ei pääse irti perinteiden kahleista.

– JUHANA PETTERSSON

Lisää luettavaa