Jokaisen konsolin julkaisupelien joukosta odottaa löytävänsä ainakin yhden silmät päästä tipauttavan pelin. PlayStation 3:n Sonic ei ehkä kuulunut tämän kategorian kovimpiin ennakkosuosikeihin, mutta siitä huolimatta se on valtaisa pettymys ja etenkin teknisesti selkeä rimanalitus.
Pelissä on hieman yllättäen peräti kolme päähenkilöä, jotka tuovat peliin jonkin verran vaihtelua. Sonicilla kiidetään kuin tuuli, Shadow’lla päästään ajoneuvojen kimppuun, ja täysin uusi hahmo Silver osaa lennättää tavaroita ajatuksen voimalla. Päähenkilöt saavat apua myös useilta Sonic-maailman sivuhahmoilta, joten monipuolisuutta löytyy. Valitettavasti suurin osa hahmoista tuntuu kärsivän pelikehittäjien ideoiden puutteista ja tylsästä kenttäsuunnittelusta. Esimerkiksi Silverin erikoiskyvyt kuulostavat paperilla kymmenen kertaa paremmilta kuin mitä ne todellisuudessa ovat.
PS3:n Sonicin varsinainen suursynti ovat kaupunkitehtävät. Kaupungissa ei yksinkertaisesti ole mitään tekemistä. Toki ihmisten kanssa voi jutella ja muutamilta saattaa saada pari tehtävääkin, mutta mitään selkeää pointtia koko kaupungilla ei ole. Kokonaisuuden olisi voinut rakentaa muillakin tavoin, jolloin olisi saatettu säästää ainakin pelaajien hermoja.
Hermoista puheen ollen, megakivoja juttuja ovat myös latausajat ja iki-ihana kamera. Etenkin kaupunkiosuuksien lomassa heittäydytään vähän väliä 10-20 sekuntia kestävälle lataustauolle, parhaimmillaan vain sen takia, että saadaan nähdä 5 sekuntia kestävä välinäytös. Kamera puolestaan ei juuri koskaan pysy parhaassa kuvakulmassa, vaan pelaaja toimii liian usein sokkona. Lisäksi kamera muuttaa paikoin kuvakulmaansa ennalta määrätyissä kohdissa. Yritä siinä sitten sopeutua uusiin kontrolleihin, kun vasen nappi ei yllättäen enää olekaan vasen.
Kokonaisuutena tämä uutuus-Sonic on hirmuinen pettymys. Monet hyvät ideat on vesitetty heikolla toteutuksella, kenttädesign ontuu ja peli on teknisesti susi. Myös grafiikka- ja äänimaailma ovat sitä luokkaa, että kehut jäävät väliin.
Jos jotain hyvää haetaan, pelissä on sentään paikoin runsaasti vauhtia ja muutama hyvä ideakin on mahtunut mukaan. Nämä ovat kuitenkin pieni lohtu, sillä pari valonpilkahdusta ei riitä miltei äärettömältä tuntuvassa pimeydessä.
Tuomio: Kyllä Sonic on ruosteessa
