Vuoropohjaiset suurstrategiat ovat harvalukuinen joukko, jonka kärjessä loistaa Civilization. Sen serkkuja ovat avaruusstrategiat, kuten nostalgiset Master of Orionit. Viime aikoina avaruusstrategioiden lippua on kantanut Stardockin julkaisema Galactic Civilizations. Mutta nyt samalta julkaisijalta tulee Sins of a Solar Empire pistämään pakkaa uusiksi. Sinsin perusidea on vuoronlopetusnäppäimen poistaminen. Laajentuminen ja taistelu on nyt reaaliaikaista. Ensihämmennyksen hälvennyttyä huomaa, että hommahan toimii loistavasti.
Pelialue on pienempi kuin avaruusstrategioissa yleensä, samaten teknologiapuuta on typistetty. Peli on selvästi tarkoitettu pienempiin kärhämiin, joissa homma pysyy hanskassa ilman jatkuvaa pelin laittamista paussille. Toisaalta taukotilassa voi jaella käskyjä, joten pelaaminen ei ole hiirikäden nopeudesta kiinni.
Ihan pelkkä avaruus-RTS ei kuitenkaan ole kyseessä. Tekniikkapuu tarjoaa monia mahdollisia strategioita, ja yksiköissäkin on riittävästi vaihtelua. Pelaaja voi jopa olla kehittämättä sotilastekniikkaa lainkaan ja antaa rahan ja kulttuurin hoitaa voiton kotiin. Diplomatia perustuu muiden rotujen antamien tehtävien täyttämiseen, mikä onkin virkistävän erilaista. Pelaaja voi myös tarjota toisista roduista tapporahaa. Jos muut pelaajat eivät tarjoukseen tartu, lopulta avaruuspiraatit lähettävät laivaston keräämään palkkion.
Planeettojen välillä kuljetaan valmiita väyliä pitkin, ja taistella voi vain planeettojen ympäristössä. Monilla aluksilla on joitakin erityisominaisuuksia, mutta varsinaisia sankariyksiköitä vastaavat taistelulaivat, jotka keräävät taistelusta kokemusta ja kehittävät taitojaan. Taistelut ovat melko hidastempoisia, ja ne voi jättää tekoälyn huoleksi tai komentaa laivastoaan itse.
Sinsissä on kolme osapuolta, jotka pelillisesti poikkeavat toisistaan melko vähän. Taustatarinassa viitataan salaisuuksiin ja muinaisiin uhkiin, joista olisi ollut hauska saada tietää enemmän pelin aikana. Siksi onkin sääli, että pelissä ei ole minkäänlaista kampanjaa tai muuta tarinavetoista skenaariota. Esivalmistettuja karttoja on tarjolla kohtuullinen määrä, kahden hengen rypistyksistä kymmenen pelaajan megamättöön.
Sins of a Solar Empire on idea, jonka aika on tullut. Ensikertalainen Ironclad on tehnyt kerralla pätevän pelin, joka puhaltaa uutta tuulta hieman ummehtuneeseen pelityyppiin. Tätä peliä todennäköisesti tullaan kopioimaan jatkossa – jokohan olisi vuorossa reaaliaika-Civilization?
PÄÄSTÖTODISTUS
Rakentelu- ja strategiapelin onnistunut yhdistelmä
