SingStar SuomiPopin myötä peliin lanseerataan biisiletun lisäksi myös jotain teknisesti uutta: ääniohjaus ja langattomat mikit. Siinä missä Lipsin langattomat mikit vaativat ärsyttävää säätöä jotta mikrofonit ja konsoli huomaisitvat toisensa, PS3 parittaa mikit tukiasemaan, joka kiinnitetään konsoliin johdolla. Mikrofonit siis toimivat siis suoraan laatikosta, vapauttavat pelaajat johtoihin kompastelusta, ja lisäksi tuntuvat kädessä hieman jämäkämmiltä kuin vanhat johtomikit. Langattomilla mikeillä varustettu pelipaketti on jo laitteiden takia hyvä ostos.
Ääniohjaus sen sijaan olisi kannattanut lanseerata jonkin toisen pelipaketin myötä – raukka on täysin eksyksissä suomen kielen kanssa. Amerikankielisten artisti- ja kappalenimien haku toimii, Negatives ja The Rasmusin biisit löytyvät mallikelpoisesti, mutta esimerkiksi Jonna Tervomaan pyytäminen antaa keskimäärin Neon 2:n tai Anna Abreaun. Pelkillä valikkokomennoilla homma toimii mallikelpoisesti, mutta tuskallisesti hitaammin kuin peliohjainta käyttäen. Ääniohjaus on selkeästi kätevintä kun haluaa nopeasti löytyää englanniksi äännettävän biisin tai artistin.
Kappalevalikoimansa puolesta SuomiPop yllättää kevytmetallia soittavilla teiniartisteilla. Vain Suomessa (no, ehkä myös Saksassa) pop-levyltä voi löytyä jotain Uniklubin ja Negativen kaltaista. Pääosa tarjonnasta on kuitenkin vähemmän rautalankaista. Vaikeusskaalan helpommasta päästä vastaavat rallatellen suoritettavat Scandinavian Music Groupin ”Minne katosi päivät” sekä Happoradion ”Hirsipuu”, kun taas haastetta kaipaavien kannattaa tsekata Don Huonojen murhaava lyriikkatulitus Seireeni, tai Kristiina Wheelerin funk-henkisen letkeä Sunny Day. Duettofaneille tähtirallit ovat itseoikeutetusti Ultra Bran ”Sinä lähdit pois” sekä PMMP:n ”Joutsenet” tai ”Matkalaulu”. Letullä pääsee myös räppäämään Fintelligensin tai Cheekin tahtiin.
SuomiPopin käsitys popista on melko laaja ja aikajänne melko lyhyt – valtaosa biiseistä löytyy viimeisen viiden tai viimeistään kymmenen vuoden hittilistoilta. Merkittäviä poikkeuksia ovat sellaiset kestonimikkeet kuin Eppu Normaali, takavuosien tähdenlennot Neon 2 ja Aikakone, tai vastikään paluun tehnyt Movetron. Levy kuitenkin kokoaa musiikin kevyimmästä kaurasta paketin kaikentasoisille laulajille sopivia biisejä. Vaikka Sony edelleen kieltäytyy ymmärtämästä Miljoonasateen SingStar-potentiaalia, tämäkin lettu voidaan laskea plussan puolelle.
PÄÄSTÖTODISTUS
Taattua SingStar-laatua kevyen musiikin ystäville
