Oletko ikinä halunnut olla poliisivaltion yliherra, ääriuskonnollisen pikkukaupungin sheriffi, sivistyneen lintukodon supertohtori tai hupivaltion seremoniamestari? SimCity-sarjan tuorein osa, Yhteiskunnat, päästää vihdoinkin virittämään kaupunkien toiminnan lisäksi myös niiden arvomaailmaa. Pelaajan valinnat ratkaisevat, hallitseeko kaupunkia esimerkiksi luovuus, tuottavuus vai rautainen määräysvalta.
Ensivaikutelmalla peli on juuri sitä mitä odottaakin. Kaupunki vaatii energiaa, asuntoja, työ- ja toimintapaikkoja, sekä tehokkaan tieverkoston kaupunkilaisten liikkumista edesauttamaan. Lisäksi kukin rakennus voi tuottaa tai kuluttaa jotakin pelin kuudesta sosiaalisesta arvosta: tuottavuutta, varakkuutta, luovuutta, henkisyyttä, määräysvaltaa tai tietämystä. Valittujen arvojen kulutuksen ja tuoton hienosäädön on määrä olla pelin pääsisältö.
Konetehot kannattaa tarkistaa kahdesti, sillä minimivaatimuksilla isompi kaupunki muuttuu äkkiä tahmeaksi diaesitykseksi. Muuten grafiikka näyttää hyvältä sekä läheltä että kaukaa. Perinteinen Sim-huumori elää lysteissä yksityiskohdissa: työpaikkana voi olla kummitustalo ja asuinpaikkana unituubi tai piparkakkumökki. Perussympaattinen yleisilme ulottuu synkimpiinkin saasteennielemiin poliisivaltioihin, ja pitää pelikokemuksen ystävällisenä.
Sympaattisuus onkin sitten se pelin olennainen anti. Pelin kantovoimaksi tarkoitetut sosiaaliset arvot vaikuttavat lähinnä mittariin, jota pelaajan täytyy seurata. Vaikka listoista löytyy yli 500 kaupunkiteemoihin jaettua rakennusta, paria oikeita arvoja käyttävää rakennustyyppiä suosimalla pärjää loppuun asti. Kun yhden kaupungin on saanut toimimaan, osaa jo rakentaa loputkin.
Mekaniikka kaupunkien taustalla on hyvin yksinkertaista eikä tarjoa simulaatiokonkarille paljoakaan vastusta. Taloussimulaatiota tai materiaalinhallintaa ei ole, ja rakennusten erikoistoiminnot voi palokunnan ja poliisin tapaisia palveluita lukuunottamatta huoleti unohtaa. Välimatkoilla on hieman väliä, mutta muuten kaupunki toimii, kunhan arvomittarit, kassa ja kaupunkilaisten mieliala pysyvät plussalla. Kokenut ja suorittava pelaaja koluaa pelin antamat niukat tavoitteet parissa illassa, ja tylsistyy sitten hengiltä.
Jos kovan simulaation sijaan etsii kevyttä hiekkalaatikkopeliä, jossa voi tutustua kaupunkisimulaation lajityyppiin ja näperrellä omiaan, Yhteiskunnat on oiva valinta. Anteeksiantava pelimekaniikka ja monet, samaa toimintoa suorittavat rakennusmallit antavat maisemoida kaupunkia sen tehokkuuden kärsimättä. Myös maastoa voi muokata sekä kasvillisuuden että korkeuserojen osalta. Jos pelimekaniikka silti rajoittaa liikaa, sen voi sammuttaakin.
Viimekädessä Yhteiskunnat tuntuu enemmän Simsin kaupunkiversiolta kuin oikealta kaupunkisimulaatiolta. Haastetta hakeva pettyy varmasti, mutta kevyttä ja sympaattista näpertelyä kaipaava sen sijaan saa juuri mitä tilasi.
PÄÄSTÖTODISTUS
Enemmän Sims kaupunkikoossa kuin kaupunkisimulaatio.
