Silent Hill: Shattered Memories varoittaa alussa, että peli kerää käyttäjästä psykologisesti merkittävää tietoa, jota käytetään pelaajaa vastaan. Pelaaja joutuu säännöllisin väliajoin psykiatrin juttusille. ”Oletko koskaan pettänyt puolisoasi?” ”Kuka näistä ihmisistä nukkuu, kuka on kuollut?” ”Väritä talo mielesi mukaan.”
Pelaaja voi vastata psykiatrille mitä haluaa. Vastauksista riippuu, mitä pelissä tapahtuu. Mekanismi on toimii erittäin hyvin, ja tuo pelin kauhun suoraan pelaajan iholle.
Silent Hill: Shattered Memories on nimellisesti remake ensimmäisestä Silent Hill -pelistä, mutta käytännössä siinä on muutettu niin monta asiaa, että se on kokonaan uusi peli. Tämä on hyvä asia, sillä muutokset ovat pelin eduksi. Pelin alussa päähenkilö Harry ajaa kolarin ja kadottaa tyttärensä. Hän harhailee autiossa Silent Hillin kaupungissa, ja etsintöjen edetessä meininki muuttuu yhä oudommaksi. Pian on vaikea erottaa, mikä on painajaista ja mikä on totta.
Peli jakautuu kahteen osaan. Puolet ajasta Harry tutkii autiota kaupunkia ja yrittää päästä seuraavaan paikkaan. Edessä on puzzleja ja pelin maisemaan piilotettuja salaisia viestejä, jotka avaavat tapahtumien taustoja. Kun kännykkä alkaa säristä, edessä on jälleen uusi kohtaus, jossa ihmiset ovat kurjia toisilleen.
Kännykkä on pelaajan tärkein työväline, ja se on toteutettu hyvin. Pelaaja voi soittaa kaikkiin pelimaisemassa näkyviin numeroihin, vessakirjoituksista alkaen. Puhelimessa on kamera, joka paljastaa näkymättömiä asioita, ja GPS-paikannin, joka auttaa navigoinnissa.
Toinen puoli pelistä on painajaisia, joiden kuluessa Harry pakenee todellisuuden rajoilla vaanivia hirviöitä. Ne alkavat pian ärsyttää. Juokseminen on silkkaa hortoilua siihen asti, kunnes pelaaja vahingossa löytää oikean reitin. Kun reitti löytyy, haaste on poissa. Pelaajan kannalta juoksuosuudet ovat vitsaus, josta pitää selviytyä jotta pääsee kiinni pelin parempiin osiin.
Shattered Memoriesin vahvuuksiin kuuluu erinomainen käsikirjoitus, joka ei kaihda aikuisia teemoja. Pelissä on monia kummallisia sivuhahmoja, jotka ovat kuin suoraan Twin Peaksista. Kenties juuri hyvän käsiksen ansiosta Shattered Memories on siitä harvinainen kauhupeli, että se pelottaa oikeasti. Ei siksi, että peli säikäyttelisi pelaajaa, vaan siksi, että sen tunnelma on niin kokonaisvaltaisen häiritsevä.
Silent Hill: Shattered Memories on ristiriitainen peli. Silloin kun se on hyvä, se on loistava. Heikommissa kohdissaan peli ei ole kovin kaksinen, mutta fiksun kauhupelin ystävä voi antaa nämä lapsukset anteeksi.
PÄÄSTÖTODISTUS
Puutteellinen, mutta hetkittäin loistava kauhupeli.
– JUHANA PETTERSSON