Rock Revolution

23.05.2009

Parin viime vuoden kiistatta kovimpia hittejä pelimaailmassa ovat olleet uuden sukupolven rytmipelit. Guitar Hero –sarja sekä Rock Band -pelit ovat maistuneet yhtä lailla tosipelaajille kuin vasta konsolipelien maailmaan tutustuville. Niinpä ei ole mikään ihme, että hittipelin vanavedessä markkinoille on alkanut ilmestyä myös enemmän tai vähemmän puolivillaisia yritelmiä. Konamin julkaisema Rock Revolution putoaa väistämättä tähän perässähiihtäjien kategoriaan kovasta yrityksestä huolimatta.

Rock Revolution on juuri sellainen kuin sen odottaa ensi näkemällä olevan. Kaikki on tuttua aiemmista vastaavista peleistä. Valitse vaikeustaso, valitse biisi, valitse kitara, basso tai rummut ja soita valitsemasi biisi, eli seuraa musiikin tahtiin näytöllä vastaan rullaavia nuotteja mahdollisimman tarkasti. Tarjolla on myös rokkarin uramoodi mutta se ei johda mihinkään ja tuntuu yhtä masentavalta kuin epäonnistuneen rock-muusikon uran vain voi kuvitella olevan. Niin kutsutun uran aikana ei nimittäin tapahdu yhtään mitään. Iänikuisia samoja biisejä vain tahkotaan kyllästymiseen asti lisäpisteiden toivossa, ja vaihtelu on sitä että pelin edetessä aukeaa uusia kappaleita soitettavaksi ja uusia keikkapaikkoja valloitettavaksi. Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Löytyy pelistä sentään jotain edes hieman kiinnostavaa. Studio-moodissa on mahdollista soittaa ja nauhoittaa omaa musiikkiaan melkein kuin oikeassakin studiossa – siis melkein.

Soitettavia biisejä pelissä kolmisenkymmentä. Mukaan mahtuu monta listahittiä, tuttua pop-rock huttua, grunge-suosikkeja sekä tietysti iso kasa kasari-hardrock -klassikkoja. Mukana on muun muassa Metallicaa, Soundgardenia, Foo Fightersia, Ramonesia, Fall Out Boyta, Avril Lavignea ja Twisted Sisteriä sekä hieman oudompia suosikkeja menneisyydestä kuten Quiet Riotia ja Lita Fordia. Kaikki pelin biisit ovat kuitenkin ankeita cover-versioita, eivät siis originaaleja kuten muissa vastaavissa peleissä. Biisien alkuperäisiä esittäjiäkään ei kerrota. Tästä Rock Revolution saa yhden pitkän miinuksen päästötodistukseensa.

Rock Revolutionia varten ei ole saatavilla omaa kitaraohjainta mutta Guitar Heron tai Rock Bandin vastaavat toimivat mainiosti. Oma rumpusetti sen sijaan löytyy, ja sen voi halutessaan ostaa pelin kanssa samassa paketissa.

Ikävä totuus on, että jos omistaa ennestään jonkun Guitar Hero- tai Rock Band -pelin, Rock Revolutioniin ei kannata haaskata aikaansa tai rahojaan.

PÄÄSTÖTODISTUS
KALPEA KOPIO, EI SUOSITELLA