Pro Evolution Soccer 2010

26.10.2009

Vuosikausia jalkapallopelien ykköspaikan pitänyt Pro Evolution Soccer joutui vihdoin luovuttamaan valtikkansa viime vuonna FIFA 09:lle. Tänä vuonna Pessin tekijätiimi lupasi paljon muutoksia. Niitä toki löytyy, mutta hieman vielä kompastellaan palloon.

Yksi hauskimmista uusista muutoksista on jokaiselle pelaajalle löytyvät yksilölliset pelaajakortit. Pelaajilla on omat erikoiskykynsä, jotka saa päälle aktivoimalla pelaajakortin. Erikoiskyvyt, kuten kova laukaus, eivät ole onneksi mitään supervoimia, vaan muuttavat pelaajan taitoa tietyllä alueella juuri sopivan paljon. Myös joukkueen pelitaktiikkaan voi vaikuttaa ilahduttavissa määrin. Karvatako korkealta, hyökätäkö laidoilta, keskittyäkö syöttämiseen – valinnanvaraa on todella paljon.

Visuaalisesti peli on hieno, ja etenkin pelaajien kasvot on mallinnettu loistavasti. Outoa kyllä, monet stadionit kylpevät iltapelejä pelatessa erikoisessa sinertävässä valossa. Presentaatio on muutenkin vaikuttavaa: Pessissä on jälleen mukana Mestareiden liiga -pelimuoto. Se on ehdoton plussa. Mestareiden liigan tunnusmusiikki nostattaa selkäpiihin juuri oikeanlaiset väreet. Master league -pelimoodi on yhä se koukuttavin osio, ja onkin saanut kunnollisen kasvojenkohotusleikkauksen. Mukana on muun muassa akatemiajoukkueet, joista voi nostaa pelaajia edustukseen.

Se tärkein eli pelattavuus on sekin mennyt eteenpäin, mutta valitettavasti ongelmakohtia löytyy vieläkin. Pelaajat juoksevat kentällä vapaammin kuin ennen, mutta silti jatkuvasti tuntuu, että ne juoksevat pitkin näkymättömiä raiteita. Raiteita on vähemmän kuin ennen, mutta niitä löytyy silti yhä. Pelaaminen, vaikka onkin mennyt pelaajien ja pelitemmon hitaantumisen ansiosta hieman realistisempaan suuntaan, on yhä toiminnallisempaa kuin FIFA:ssa.

Arcademaisuus ei Pessin tapauksessa ole suinkaan huono asia. Uusi Pes parantaa pelikokemusta kavereiden kanssa huomattavasti viime vuodesta. Kaukolaukauksissa on voimaa, ja pääpeli toimii paremmin. Kun kaverin maalivahtia kyykyttää 30 metristä suosikkipelaajallaan objektiivisuus lentää romukoppaan, ja sitä tuulettaa ihan tosissaan. Tämä jos mikä on hyvän futispelin merkki. Arcade-meininki tarkoittaa myös sitä, että PES on kilpailijaansa FIFAa viihdyttävämpi.

PÄÄSTÖTODISTUS
Parannusta viime vuoteen, muttei vieläkään täysosuma.

ARVOSTELIJA:
Jarkko Fräntilä