Tuhannen ja yhden yön tarinoista karannut Prince of Persia –pelisarja on saanut jatkoa. Sankariprinssin seikkailu jatkuu jotakuinkin siitä, mihin edellisessä osassa jäätiin. Aikojen halki ulottuneelta seikkailultaan palatessaan sankari huomaa, että hänen kotikaupunkiinsa on hyökätty ja valtaajat lähettävät tervetulotoivotuksen upottaen Prinssin laivan. Maailmassa on siis jälleen virhe ja se on korjattava. Esteenä on loputtomalta tuntuva vaikeakulkuinen reitti ja lauma vihollisia. Ei siis mitään sellaista, mistä akrobaatin taidoilla ja sapelilla varustettu sankarimme ei selviytyisi.
Tarina on varsin köykäinen, mutta varsinainen peli on vakuuttava – ehkä jopa paras Prince of Persia sen jälkeen kun pelisarja kääntyi 3D-muotoon. Pelaamisen peruselementit pysyvät muuttumattomina. Taistelujärjestelmä keskittyy edelleen keskinkertaiseen nappien hakkaamiseen, ja prinssi juoksentelee seinillä, kiipeilee kattorakenteissa ja silpoo vihollisia. Hiiviskelyelementtejä tuotetaan yllätyshyökkäyksillä, jolloin muutama oikea-ainainen napinpainallus tekee vihollisesta selvää ilman, että tämä pääsee tekemään vastarintaa. Seikkailun aikana päästään tutustumaan myös prinssin pimeään puoleen, joka on gsiloposkiprinssiä raivoisampi taistelija.
The Two Thronesissa vaikeustaso on vihdoinkin saatu kohdilleen. Tuskastuttavia jumipaikkoja ei ole juuri ollenkaan ja paikoin peli tuntuu hieman liiankin helpolta. Peli on kuitenkin kaikin puolin tasapainossa, pelattavuudeltaan erinomainen, eikä tekniikastakaan valittamisen aiheita löydy.
