Prince of Persia: Rival Swords on suositun pelisarjan uusin vesa. Aiemman, Two Thrones -nimisen pelin jo muilla konsoleilla läpi pelanneiden ei ehkä kuitenkaan kannata vaivautua, sillä kyseessä on uusintaversio. Persian prinssi palaa aiempien seikkailujen jälkeen takaisin kotimailleen, mutta vastassa onkin tervetuliaiskomitean sijasta uusia ongelmia. Pian kuvioihin astuu varsinaisen prinssin lisäksi myös tämän väkivaltainen ja synkkä peilikuva.
Kuten sarjan muutkin pelit, Rival Swordsin voi oikeastaan jakaa kahteen eri pelitilaan: akrobaattiseen kikkailuun ja taisteluun. Prinssi on kuuluisa ketteryydestään. Merkittävä osa pelistä koostuukin siitä, että sankari roikkuu, hyppii, kiipeää, putoaa ja heilahtelee paikasta toiseen. Nämä osuudet toimivat PSP:llä erinomaisen hyvin. Mukana on muutamia hauskoja uusia liikkeitä, kuten mahdollisuus roikkua muuten paljaalla seinällä iskemällä tikari ristikosta läpi. Prinssin perinteiset, ajan hallintaan ja sen takaisin kelaamiseen liittyvät kyvyt ovat yhä kuvassa mukana.
Sen sijaan taisteluosuudet ovat varsin epämiellyttäviä. Pelin kamera vispaa usein missä sattuu, ja jättää vihollisen usein ruudun ulkopuolelle. Pelaaja yrittää epätoivoisesti saada kamerakulman sopivaksi, jotta näkisi, mitä pelissä tapahtuu. Verrattuna isojen konsoliversioiden sulaviin ja kauniisiin taisteluihin, PSP:llä on luvassa vain sotkua ja silmitöntä nappuloiden hakkaamista. Mukana ovat onneksi uudet pikaiskut, joiden avulla pahaa-aavistamattoman vihollisen voi teilata näyttävästi, jos vain pääsee tarpeeksi lähelle aloittaakseen liikkeen. Jokaista taistelua ei voi näin välttää, mutta tarkka pelaaja säästää pikaiskujen avulla hermojaan merkittävästi.
Peli näyttää etupäässä hyvältä. Grafiikka ei tietenkään ole isompien pelikoneiden luokkaa, mutta lopputulos on silti miellyttävän näköinen. Peliin jääneet bugit kuitenkin kiusaavat hieman. Yksi kurjimmista on kameran tapa tulla ajoittain niin lähelle prinssiä, että pelaaja näkee tämän pään läpi. Tällöin prinssin kasvojen sisäpinta näyttää todella irvokkaalta. Peli pyörii sinänsä sulavasti, mutta ajoittainen hidastelu tekee etenkin tiukkaa ajoitusta vaativista hypyistä hankalia. Myös äänet nikottelevat välillä, ja varsinkin peliä käynnistettäessä latausaika on ärsyttävän pitkä.
Prince of Persia: Rival Swords ei oikein vakuuta, mutta aivan turha peli se ei onneksi ole: vaikka taistelut ovatkin nuivia, akrobatia toimii erinomaisesti. Ne joille se on tärkeää, saavat rahalleen mukavasti vastinetta.
PÄÄSTÖTODISTUS
Prinssi on yhä jumalaisen ketterä – paitsi taisteluissa
