Nyrkkeile joulupöydän tuhot unholaan – arvostelussa Fitness Boxing 2: Rhythm and Exercise

Tänä keväänä koukataan nyrkkeilykehään, ei lähikaupan karkkihyllylle. Fitness Boxing 2 polttaa kalorisi nyrkkihippasten sekä tuttujen biisien tahdissa.

Pimenevä loppuvuosi on ruuhkaista ja uuvuttavaa aikaa, eikä menneen vuoden etätyöskentely sekä kotiin jumiutuminen ainakaan ole auttanut terveellisen elämän kanssa. Lopulta koko katastrofi kruunattiin joulupöydässä. Jos keho on sanonnan mukaisesti temppeli, omani on turhankin herkullisen kinkun ahmimisen jälkeen täysi raunioröykkiö ilman aarretta. Onneksi Switchille julkaistu Fitness Boxing 2 auttaa kriisissä. Onhan tässä vielä puoli vuotta aikaa saavuttaa rantakunto. Ai mitä, konvehteja on yhä kaapissa? Ehtiihän sitä siinä tapauksessa vaikka vasta seuraavaksikin kesäksi.

Fitness Boxing 2: Rhythm and Exercise on jatkoa Switchille pari vuotta sitten julkaistulle ykkösosalle Fitness Boxing. Kummoista syytä jatkolle ei ole, sillä perustekeminen on pysynyt käytännössä identtisenä. Tälläkin kertaa pelaajalle tarjotaan roimat 20 biisiä, joiden tahdissa nyrkkeillään Joy-Con-ohjaimia heilutellen. Välillä isketään jabia, seuraavaksi koukkua ja saatetaanpa välissä vähän väistelläkin. Hien saa pintaan kovakuntoisempikin jermu kunhan vain tottelee ruudulla moukaroivaa ohjaajaa oman tunnon ja kunnon mukaan.

Tekemistä tarjotaan niin päiväkohtaisen treenin kuin vapaan harjoittelunkin muodossa. Mukana on ykkösosasta tuttujen ohjaajien lisäksi kolme uutta hikoiluttajaa. Omaa treenikuomaa saa kustomoitua pukujen osalta. Lisäksi ykkösosaa vaivannut pitkäpiimäisyys kouluttajien sekä varusteiden avaamisen kanssa on menneisyyttä. Kakkososa taputtaa olkapäälle erilaisten saavutusten muodossa merkittävästi herkemmin.

Biisilista koostuu kolmesta omasta rallatuksesta sekä 20 instrumentaalisesta kappaleesta, joiden seassa on niin nykypoppia kuin klassikoitakin. Kaiken maailman arianagrandet ja justinbieberit eivät ehkä omaan korvaani kuulosta miltään, mutta kyllähän Daruden Sandstormin tai Bon Jovin ikivihreän tahdissa hypähtelee mielellään.

Harmillisesti biisit on nauhoitettu melkoisella MIDI-äänenlaadulla, joten täysveristä musiikkijuhlaa ei ole tarjolla. Soittolista on lisäksi niin suppea, että musiikin jakautuminen eri genreihin lyö itseään palleaan. Rokkia ehkä on, mutta rokkilistaan ei riitä vaihtoehtoja. Sama pätee kaikissa muissakin tyyleissä. Toivottavasti biisilista laajenee vastaisuudessa eShopin kautta – ja ennen kaikkea siedettävään hintaan. Myös lauluraidat olisi suotava, sillä nykymalli tuntuu varsin halvalta.

Onneksi itse nyrkkeily on varsin mukavaa. Pienten alkuvenyttelyjen jälkeen taottavat biisit tarjoavat mukavasti vaihtelua. Ruudulla viliselvät iskuikonit kertovat aina toivotun lyönnin. Valitettavasti Joy-Conien liiketunnistus ei tahdo kuitenkaan tunnistaa iskuja oikeaoppisesti. Suorat lyönnit tarttuvat tutkaan mainiosti, mutta erityisesti koukkujen havaitseminen vaatii opettelua. Kun tunnistimen ajatuksenjuoksuun viimein pääsee käsiksi, systeemi toimii onneksi riittävän hyvin.

Pistelaskennan ongelma on silti selkeä ongelma pelillistetyssä teoksessa. Pelijumpan nappaaminen osaksi arkirytmiä vaatii paitsi halua urheilullisempaan elämään mutta myös harjoitteelta onnistumista. Ainakin itselleni hölmö pistekeruujuhla sekä muut ennätysvertailut parantavat motivaatiota kummasti. Sen takia onkin harmi, kun hyvästä lyöntisarjasta jaa käteen muutama ala-arvoinen onnistuminen. Niin ja hikikarpalo tietysti.

Teknisesti nyrkkeily toimii varsin hyvin. Kaveri voi halutessaan hypätä mukaan napinpainalluksella. Mikäli viikonloppuisen herkutteluhetken haluaa perustella, tarjoaa Fitness Boxing 2 helpon tavan polttaa ainakin osan kaloreista ennen sipsipussin aukeamista. Lisäksi on ilo huomata, ettei nyrkkeilytilaa tarvita liiaksi kahdenkaan hengen hikoiluun.

Fitness Boxing 2: Rhythm and Exercise on varsin kelvollinen urheilupeli kodin jumppahetkiin. Sen päivittäiset harjoitteet sekä vapaat treenimuodot saavat hien pintaan onnistuneesti. Valitettavasti mukana on niin teknisiä rajoitteita kuin selkeästi ala-arvoisia ratkaisuja. Joy-Conien tunnistimia ei kenties saa ymmärtämään koukkuja, mutta biisilistalle olisi syytä tehdä jotain. Kappaleet on heikolla äänenlaadulla varustettuja instrumentaaliversioita ilman selkeää punaista lankaa. Vaikka räpätykset ja teinipopit eivät itselleni kolahdakaan, olisi pelkästään niihin keskittyminen kokonaisuuden kannalta järkevää. Silloin pelillä olisi selkeä kohdeyleisö. Nykyisellään se sopii hyvin Switchin omistaville kotijumppaajille, jotka haluavat helppoa urheiltavaa arkeensa.

Saatavilla: Nintendo Switch
Ikäraja: PEGI 3

”Treenikamat jo onkin hankittuna. Vielä kun jaksaisi treenata.”