Mikäli se jollekulle on vielä epäselvää, pohjautuu Narnian tarinat: Velho ja Leijona teattereissa pyörivään samannimiseen elokuvaan. Neljän lapsen suuri seikkailu alkaa, kun perheen pienimmäinen, Lucy, menee piiloa leikkiessään komeroon, joka paljastuu oveksi Narnian lumiseen maailmaan, jossa asustaa kokoelma satukirjoista karanneita kummajaisia aina minotaureista kääpiöihin. Maailmassa on kuitenkin virhe. Paha noita on kironnut paikan ikuiseen talveen ja vain toisesta maailmasta tulevat lapset voivat pelastaa tilanteen. Juonta kuljetetaan leffasta lainattujen välipätkien avulla, joten spoilereita on luvassa niille, jotka eivät ole elokuvaa nähneet.
Itse peli keskittyy pääasiassa ongelmanratkontaan. Ohjattavana on kerrallaan yksi tai maksimissaan neljä lapsosta, joiden erikoistaidot auttavat selvittämään eteen tulevat pulmat. Peliä voi pelata myös kahden pelaajan yhteistyönä, jolloin seikkailu Narniassa onkin aivan erinomainen kokemus. Puzzlet on pääasiassa hyvin, tai jopa erittäin hyvin suunniteltu. Vaikeustasoltaan ne sopivat niin aikuisille kuin vähän nuoremmille pelaajillekin, mutta aivan perheen pienimmille peli saattaa olla turhan vaikea.
Tekninen toteutus on kaksijakoinen kokonaisuus. Grafiikka on erittäin hyvää ja Narnia on erittäin näyttävä paikka. Toisaalta peli on varsin lyhyt ja kamera aiheuttaa liiaksi harmia. Myös tekoäly on varsin vaatimatonta, mutta näistä ongelmista huolimatta Narnian tarinat: Velho ja Leijona kuuluu niin elokuva- kuin puzzle-pelienkin keskikastiin.
Päästötodistus: Hyvä seikkailu vähän nuoremmalle pelaajalle
