Eläinkunnan kammottavuuksia kaatamassa – arvostelussa Monster Hunter Rise

Hirviöjahti jatkuu Switchillä, kun Monster Hunter Rise passittaa pelaajan saalistamaan kymmenien tuntien ajaksi jättimäisiä mörököllejä.

Monster Hunter -sarja on jo vuosien ajan ollut itselleni japanilaisten pelien outolintu. Kaikki palaset ovat ainakin paperilla kohdillaan, ja kun nipponilainen pelisuunnittelukin on keskimääräisesti mieleeni, pitäisi teosten olla vuoden kohokohtia. Jostain syystä näin ei ole kuitenkaan ollut. Suurin syy on ollut perinteisesti korkea aloituskynnys, jonka rinnalla koen olevani yhtä tervetullut kuin täiongelma lapsiperheen arjessa.

Monter Hunter World teki monia asioita oikein. Peliä suunniteltiin uudemmalle yleisölle siten, etteivät vanhat jäärät kokeneet jääneensä lapsipuolen asemaan. Lopputulos näkyi myyntilukemissa. Tämän vuoksi Switchin Monster Hunter Rise sai niskaansa valtaisat odotukset. Eikä suotta, vaikka joitakin vanhoja perisyntejä on jälleen mukana.

Monster Hunter Rise vie pelaajat idylliseen Kamuran kylään. Japanilaista estetiikkaa pursuava asutuskeskus on vaikeuksissa, sillä hirviöt ovat yhdistämässä voimiaan ja marssimassa paikalle laittamaan asiat hyrskynmyrskyn. Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, mutta tällä kertaa toivo pelastuksesta tuntuu etäiseltä. Ainoa mahdollisuus on pelaajan ohjastama sankari sekä tämän kaksi hyvinkin kustomoitavaa matkakumppania.

Jo ensihetket sykähdyttävät JRPG-kuvastosta innostuvaa. Omaa Palamute-ratsua sekä Palico-kissaa voi muokata mielin määrin, jotta karvakamuikseen saa juuri sellaiset söpöläiset kuin itse haluaa. Myönnän koiramaisen kuomani saaneen kummasti tyylivaikutteita talouden vipeltäjästä, vaikkakin uhkaavuutta lisäsin melkoisesti. Vaikka kustomointi sinänsä on pintapuolista, tarjoaa se mukavaa persoonallisuutta seikkailuun.

Valitettavasti tämän jälkeen Capcom sortuu jälleen perisynteihinsä. Jos World-menestystarina sai kiitosta pelaajaystävällisyydestään, Rise palauttaa pelaajan maan pinnalle. Sisältöä, opittavaa ja tiedettävää riittää nimittäin enemmän kuin oikeustieteellisen pääsykokeissa. Ja vaikka pyrin tavaamaan jokaisen kohdan ajatuksella läpi, seikkailun alku viskoi kylmän vesisangon niskaan. 14 aselajia tarjoaa vaihtoehtoja muttei juuri ennakkotietoja. Pelatessa joutuukin opettelemaan hillittömän paljon asioita kantapään kautta. Sarjan fanit kenties pitävät tästä, mutta eikö tervetulona voisi olla edes hetkellinen lämmin käsipäivää ennen kuin isketään nyrkkiä silmään?

Onneksi meno parantuu kunhan vauhtiin pääsee. Monipuoliset viholliset pakottavat hakemaan erilaisia lähestymistapoja, minkä lisäksi pelimaailman komeus saa hämmästelemään. Switchin tehoista revitään melkoinen määrä hevosvoimia irti. Tämä tosin näkyy akkukestossa, joten ilman laturia ei kannata lähteä kovin pitkälle pelireissulle. Tästä huolimatta nautin telakasta irrotetulla Switchillä pelaamisesta erittäin paljon. Rise on jälleen osoitus siitä, kuinka tyylikkäällä visuaalisella suunnittelulla voidaan tehdä upeita maisemia. Kyseessä on Switchin upeimpia julkaisuja.

Oppimiselle sekä maisemien ihailulle riittää aikaa. Teos tarjoaa tekemistä kymmeniksi tunneiksi vaikka ei jokaista nurkkaa nuohoaisikaan. Toisaalta alueiden penkominen todella koukuttaa. Worldin heittokoukun korvaajaksi kehitetty Wirebug-singahtelu mahdollistaa erikorkuisten salaisuuksien bongailun vaivattomasti ja hauskasti.

Tarjolla on tekemistä niin yksin- kuin moninpelaajillekin. Village Quests -osio keskittyy soolona tahkottaviin hirviökaatoihin. Näissä riittääkin tekemistä, sillä erilaisia jörmyjä ja järkälemäisiä saaliita riittää runsain mitoin. Miellyttävänä yllätyksenä vaikeampien reissujen aloittaminen ei tarkoita pelkästään korkeampaa terveyspalkkia. Viholliset nimittäin oppivat kiperämpiä jekkuja, jotka pakottavat miettimään lähestymistavan jälleen uusiksi. Mikäli kaveripiirissä on muita hirviöjahtaajia, lisäiloa tarjoaa Hub Quests -tehtäväjana.

Monster Hunter Rise kompastelee alkuun, mutta vauhtiin päästyään pelin meno paranee selvästi. Silti olisin toivonut hitusen pehmeämpää laskua, sillä ensimetrien aikana ajatus luovuttamisesta hiipi mieleen turhankin monesti. Onneksi teoksen upea audiovisuaalinen tyyli auttoi jaksamaan. Kun jättihirviö lopulta kellahtaa, tuntuu kaato aikaansaannokselta.

Mikäli kaipaat kesän pelihetkiin haastavia hetkiä, japanilaista tuulahdusta ja suuria taistoja, Monster Hunter Rise on täsmähankinta. Kokonaisuutta valitettavasti rasittavat hidas alku ja heikot tutoriaalit, mutta vaikeuksien takaa paljastuu mainio seikkailu.

Saatavilla: Nintendo Switch
Ikäraja: PEGI 12 (väkivalta, verkko-ostot)

Godzillan ja Psyduckin salasuhde paljastui yllätysvauvan myötä.