Palkkasotureiden päivärytmistä kertova Mercenaries: Playground of Destruction on kiinnostava julkaisu. Tapahtumat sijoittuvat Etelä- ja Pohjois-Korean rajalle, ja nimenomaan sille alueelle, jossa naapurikansaa katsellaan lähinnä kiväärinvartta pitkin. Pelaajan tehtävänä on ottaa kiinni Pohjois-Korean johtaja, sekä hänen 51 lähintä apuriaan. Porukka on jaettu pelikortteihin, joita metsästämällä ansaitaan rahaa. Kuulostaako tutulta?
Perinteisestä tehtäväjaosta poiketen tekijätiimi on lisännyt peliin konfliktin eri osapuolia: YK:n miehiä muistuttavat liittoutuneet, kiinalaiset, eteläkorealaiset sekä venäläisen mafian. Jokaisen lukuun voi suorittaa tehtäviä, jotka parantavat suhdetta tilaajaan mutta yleensä huonontavat suhdetta tehtävän kohteeseen.
Pelimaailma on laajahko, mutta kooltaan lähinnä pienoismalli verrattuna esimerkiksi GTA:n massiivisiin kaupunkeihin. Toisaalta pelistä löytyy niin kaupunki- kuin maaseutualueitakin, joissa pelaaja voi harhailla mielin määrin. Sinne tänne on sijoiteltu myös pieniä haasteita, joita voi suorittaa ajankuluksi.
Päätehtävät ovat alussa lähes naurettavan helppoja. Tekoäly on heppoista tasoa, eivätkä tyhjästä ilmestyvät vihollisen lisäjoukot lisää uskottavuutta. Pääjehut ovat hekin aluksi aivan tolkuttoman tyhmiä, sillä harva osaa edes juosta karkuun vaikka noutaja olisi lähellä.
Hyviä ominaisuuksia ovat mm. tehtävien vaihtelevuus, mahdollisuus apuvoimiin sekä erilaisten ajoneuvojen ja helikoptereiden kaappaamiseen. Huonoimpia ominaisuuksia ovat moninpelin puute, surkeahko tekoäly ja ääninäytteleminen sekä matala vaikeustaso.
Mercenaries: Playground of Destruction on tällaisenakin kokeilemisen arvoinen, mutta hienosäädöllä siitä tulisi jo pieni klassikko.