Uusin Total War -peli on kuin vanhan kaverin tapaisi: Vaatteet ovat uudet, mutta jutut ovat samat. Total War -sarjan peleissä lautapelimäinen strategiaosuus on yhdistetty reaaliaikaiseen taisteluun. Tällä kertaa 21 valtiota kamppailee keskiaikaisen Euroopan herruudesta. Provinsseihin rakennetaan parannuksia ja kootaan joukkoja. Liittolaisten kanssa käydään kauppaa, vihollisten kimppuun lähetetään salamurhaajia. Ja kun sota syttyy ja armeijat kohtaavat, siirrytään upean näköiseen taisteluosuuteen.
Taisteluiden graafista loistoa on parannettu entisestään, ja vaihtelevien yksikkömallien ansiosta joukot eivät enää näytä klooniarmeijalta. Pelillisiä uudistuksia on kuitenkin vähän. Tekoäly panee kampoihin entistä paremmin ja osaa valita taktiikat joukkojensa mukaan.
Strategiaosuudessa joutuu nyt valitsemaan, onko provinssissa linna vai kaupunki. Kaupungit tuottavat enemmän rahaa, linnat taas parempia joukkoja. Yksiköiden määrää on myös rajoitettu, lisäjoukkoja saadakseen on nyt rakennettava enemmän ja suurempia rakennuksia.
Muita uudistuksia ovat mahdollisuudet vallata uutta maailmaa, jolloin pääsee ottamaan mittaa atsteekkien joukoista. Romessa esiteltyjä tehtäviä on laajennettu, nyt toimintaehdotuksia tulee niin aatelistolta, kauppiailta kuin paaviltakin. Ja kun paavi kutsuu ristiretkille, kutsua on paras kuunnella, koska katolisten valtioiden voittoehtoihin kuuluu Jerusalemin valtaaminen.
Rome: Total Waria pelanneille Medieval tuntuu heti tutulta. Ainoastaan tekoälyn kyvykkyys taistelussa saattaa yllättää. Myös käyttöliittymän pienet heikkoudet ovat korjaamatta, mikä turhaan hidastaa pelaamista.
Medieval II saattaa olla varman päälle tehty, mutta se on myös vertaansa vailla oleva loistopeli.
Tuomio: Keisarin uudet vaatteet
