Medal of Honor Frontline on neljäs osa Electronic Artsin haltuun siirtyneen Dreamworks Interactive- studion toisen maailmansodan aikaan sijoittuvien räiskintäpelien sarjassa. Vaikkakin jakaa muutamia PC:lle keväällä ilmestyneen Allied Assaultin piirteitä, Frontline on itsenäinen peli Playstation2:lle. Aiempien osien kuvioista ei pitkälle poiketa, mutta mukana on hienoja tehtäviä ja korkeajännitystä enemmän kuin tarpeeksi piristämään aiemmista peleistä kierrätettyjä aiheita.
Punaisena lankana on natsien kehittämän suihkupommittajan kaappaaminen. Sarjatuotantoon päästessään ääntä nopeampi hävittäjä voisi kääntää sodan kulun liittoutuneita vastaan. Oikea mies uskaliaaseen tehtävään on ykkösosan jäyhä jenkkisankari, taktisiin erikoistehtäviin erikoistuneen O.S.S:n luottonimi Jimmy Patterson. 20 kenttään jaettu kampanja on yhdistelmä historiallista tarkkuutta ja suunnittelijoiden sepitettä.
Ennen uskaliasta varkautta natsi-Saksan sydämessä ehditään sabotoimaan U-venheitä, osallistumaan Arnhemin taisteluihin operaatio Market Gardenissa ja jänikseksi natsiparonin lättähattuun. Parissa lyhyessä hiippailuosioissa vilautellaan väärennettyjä henkkareita epäluuloisille vahdeille. Kentissä tarjoutuu monipuolisesti kaupunkisotaa raunioissa, soluttautumistehtäviä ja erikoisempia osioita (mm. hurja kaivosvaunuajelu Indiana Jonesin hengessä) ja maaseudun vehmaita maisemia.
Huikeimmat hetket tulevat vastaan kuitenkin jo ensiminuuteilta. Allied Assaultissa kuohuttanut maihinnousukohtaus saa edelleen pulssin kiihtymään, kun maihinnousujoukot kohtaavat luotisuihkut ja miehiä räsynukkeina ilmaan viskovan kranaattitulen Normandian usvaisilla rannoilla. Interaktiivinen versio Saving Private Ryanin kaoottisista alkuminuuteista jää mieleen pitkäksi aikaa ilman shokeeraavaa väkivaltaakin. Frontlinen siistityssä sodassa miehet kellahtavat koomisesti haihtuen vuodattamatta pisaraakaan verta.
Tavoitteet sisältävät sabotaasia, asiakirjojen vohkimista ja paljon muuta, mutta homma hoituu useimmiten naksuttelemalla toimintapainiketta strategisissa paikoissa. Pleikkarin MoHeille tyypillinen putkimaisuus on edelleen ongelma. Kaupungeissa ja bunkkerisokkeloissa rajoitukset voi sulattaa. Maaseudulle siirryttäessä uskottavuusongelmat käyvät kiusallisiksi kun jermun askel tyssää polvenkorkuisiin aitoihin ja puroihin. Frontline ei jätä paljon sijaa luovalle ajattelulle kun tehtäviin on yksi ainoa ratkaisu.
Jokainen kenttä on mittava natsisavotta täynnä vaaroja ja välitallennusten puutteesta voi olla montaa mieltä. Kentän läpäisy ilman kuolettavia virheitä on haastava urakka runsaasta varustuksesta huolimatta, eikä pienin syypää ole perushankala tähtäys. Natsien sihtaaminen ei käy tasaisin liikkein, vaan aina joko levottomasti huitoen tai pikkutarkasti hysväten.
Varustusta Pattersonin mukaan tarttuu hiiviskelytehtävien vaimennetuista käsiaseesta tankit kesyttävään panzerfaustiin. Autenttista varustusta on mallinnettu sodan molemmilta osapuolilta. Sisätiloissa verraton työkalu on haulikko, avarassa maastossa kiikarikivääri. Tarjolla on lisäksi koko joukko konetuliaseita, jotka nopeuden ja tarkkuutensa puolesta eroavat ihastuttavan runsaasti. Tuhottavaa irtoroinaa kukkavaaseista räjähtäviin öljytynnyreihin on yllin kyllin.
Vihollisten osalta tekoäly on entisenlainen. Kuten aina, natsit ovat vikkeliä piruja ja taitavat suojautumisen sekä luonnossa että sisätiloissa. Vastapuoli ei ole tykinruokaa, eikä Pattersoninkaan auta ryntäillä suurin elkein. Maltti palkitaan etenkin loppuvaiheissa kun bunkkereita, tarkka-ampujia ja sinkomiehiä kuhisee kuin sääskiä suvessa.
Pelaajan rinnalla taistelevat aseveljet ovat lisäpiristys, vaikka ovatkin sinänsä hyödyttömiä; reiteilleen skriptattuja, välttäviä taistelijoita, joiden menehtyminen on harvemmin turmioksi. Ikimuistoisen maihinnousun ohella pelin kohokohtia on raivokas taistelu Arnhemin raunioissa, jonka kaduilla alakynteen jääneet liittoutuneet ponnistelevat natsiylivoiman edessä. Raivoava taistelu yltää aivan eri tunnelmiin kuin epäuskottava yksi vastaan kolmas valtakunta -sooloilu. Toivon mukaan jatko-osat laajentavat mittakaavaa tähän suuntaan.
Sarjan elokuvatasoa hipova äänimaailma on kerta toisensa jälkeen voittanut tekijöillensä lähes kaikki mahdolliset ja mahdottomat palkinnot. Myös Frontline on epäilemättä vahvoilla kun vuoden pelejä palkitaan. Taistelujen äänitehosteet jymisevät vakuuttavasti ja pelisarjan hovimuusikko Michael Giacchinon jylhät sävellykset uhkuvat paatosta täyden sinfoniaorkesterin voimalla.
Sodan runtelema Eurooppa näyttää harmaissa sävyissä kuin haalistuneilta sotakuvilta. Kaikki lohduttomista rauniokaupungeista auringossa kylpevään maaseutuun ja tomuisiin bunkkereihin on toteutettu pikkutarkasti ja todentuntuisesti. Vaikuttavan kokonaisuuden viimeistelevät kiitettävän monipuoliset animaatiot. Liittolaiset ja vastapuoli liikkuvat realistisesti, vaikka kuolinnäytelmät ovatkin lähes koomiseksi pitkitettyjä minidraamoja.
Taidolla luodussa pelimaailmassa pienetkin kauneusvirheet ovat mitä kiusallisimpia. Ensiluokkaisen fiksut natsit saavat toisinaan merkillisiä hulluuspuuskia. Patterson puolestaan tarrautuu satunnaisesti seiniin, jolloin henki on herkässä. Pelimoottori piirtää pikkutarkasti mallinnettuja sotatantereita pitkällä näköpiirillä, mutta niin monien muiden räiskintöjen tapaan pelinopeus notkahtelee kiusallisesti taistelujen raivotessa kiihkeimmillään.
Pituudeltaan Frontline on edellisten osien luokkaa, mutta kaksinpelin verran lyhyempi. Tehokkuuden palkitseva mitalisysteemi ja sitä myötä avautuvat bonukset rohkaisevat nuohoamaan yksinpelin kenttiä toiseenkin otteeseen. Niin grafiikan, pelattavuuden kuin tekoälynkin osalta tekijöiltä on jäänyt pari kulmaa ikävästi repsottamaan, mutta sähäkkää sotatunnelmaa piisaa vähintäänkin niiden kuuluisan miljoonan voltin verran. Tähän hätään liipaisinsormen kutinaan ei PS2:lta löydy parempaa lääkettä.
Parhaillaan tekeillä ovat käännökset sekä Gamecubelle että Xboxille ja jatkoa uusien pelien muodossa, joskaan ei enää perinteisenä räiskintänä. Toivon mukaan loppuvuodesta Playstation2:lle ilmestyvässä MoH Fighter Commandissa lennetään Tyynen valtameren taisteluissa hävittäjä-ässänä.
