Mass Effect 2 tekee jotain, mihin harva jatko-osa pystyy: pistää jo valmiiksi erinomaista edeltäjäänsä vielä reippaasti paremmaksi. Ykkösosassa sankarikomentaja Shepard pelasti kaiken galaksin älyllisen elämän. Kakkospeli alkaa, kun Shepard on miehistöineen jäljittämässä pahisten liittolaisten jämiä. Avaus on koukuttavampi, kuin missään viimeaikoina julkaistussa pelissä.
Peli on kaunis latausruudusta lähtien. Mass Effect 2:n galaksi tuntuu elävän omaa elämäänsä, ja seikkailujen kuluessa voi kuulla ohimennen mitä herkullisimpia keskusteluita. Erityismaininnan ansaitsee Blade Runnerin mieleen tuova, synkkä ja raadollinen avaruusasema Omega. Siellä valta on vahvimman käsissä ja kodittomat narkkari alienit tonkivat kujilla roskiksia.
Shepard saa pelin alussa tehtäväkseen kerätä itselleen tiimin, josta löytyy eksperttejä joka lähtöön. Hahmojen ilmeikkyyteen ja persoonaan on jälleen panostettu. Shepardilla on yli 200 erilaista liikeanimaatiota. Ääninäytteleminen on vahvaa, ja kameran liikkuminen lisää elokuvamaista tunnelmaa. Dialogin kulkuun voi toisinaan vaikuttaa myös nopeaa reagoimista vaativilla hyvis- tai kovis-keskeytyksillä.
Peli tarjoaa BioWarelle uskolliseen tyyliin joukon romanttisia mahdollisuuksia. Valinnanvaraa on vähintäänkin riittävästi, ja ksenofiliaansa pääsee toteuttamaan vapaasti. Sankaritiimin kokoamiseen menee kuitenkin valtaosa peliajasta, eikä romanssien kehittelylle ole jäänyt riittävästi aikaa. Tämä johtaa epäluontevaan meininkiin, jossa hurmaavan henkilöön käydään käsiksi kummemmin kursailematta.
Vaikka peliä riittää useammallekin illalle, pääjuonta edistävää pelattavaa on loppujen lopuksi harmittavan vähän. Kun kööri on saatu kasaan ja perinteiset ”tee minulle palvelus niin ansaitset luottamukseni” -tehtävät on suoritettu, jäljelle ei jää paljon muuta kuin loppurymistys. Onneksi galaksi on pullollaan ylimääräisiä pikkutehtäviä, joiden parissa vierähtää pelitunti poikineen. Ykkösosasta poiketen nämä pikkutehtävätkin on tehty hyvin.
Peli nojaa tukevasti ykköspelin tapahtumiin, ja niihin viitataan jatkuvasti. Tämä lämmittää ykkösosan pelanneita. Jos ykköspeli jäi väliin, rakentavat viittaukset silti vaikutelmaa syvemmästä pelimaailmasta. Pelaajahahmo voi tavata vanhoja tuttujaan ilman, että taustaa joutuu selittämään liikaa.
Mass Effect 2 on tyydyttävä, johdonmukainen ja tunnelmallinen pelikokemus. Se asettaa kovat odotukset trilogian viimeiselle osalle, jonka pitäisi ilmestyä vuonna 2011. Tammikuisesta ilmestymispäivästään huolimatta Mass Effect 2 on varmasti vahva ehdokas tämän vuoden parhaaksi peliksi.
PÄÄSTÖTODISTUS
Täydellisyyttä hipova, tunnelmallinen avaruuseepos
– ANNE LILJESTRÖM