Zombien nousu ja ihmiskunnan tuho ovat ovat yhtä väistämättömiä tosiasioita kuin verot ja kuolema. Asiaa on käsitelty muun muassa lukuisissa elokuvissa, mutta tosielämässä kuolleet eivät vielä kävele. Se on kuitenkin vain ajan kysymys, ja kyseistä kohtalon päivää odotellessa on syytä treenata itsensä selviytymiskuntoon. Sitä tuskin voi tehdä paremmalla tavalla kuin pelaamalla Valven erinomaista Left 4 Deadia.
Jujuna on, että maailmalla leviää mutatoitunut rabiesvirus, jolle vain harvat ovat immuuneja. Se muuttaa tartunnan saaneet raivopäisiksi ääliöiksi, jotka tartuntavapaan ihmisen nähdessään rynnivät hirvittävällä vauhdilla kimppuun. Left 4 Deadin zombit muistuttavat siis enemmän 28 päivää myöhemmin -elokuvan tartunnan saaneita kuin George Romeron perinteisiä zombeja.
Left 4 Dead on moninpeli. Sen skenaarioita voi kyllä pelata yksinpelinäkin, mutta silloin kokee vain murto-osan tunnelmasta. Jokaisessa skenaariossa on neljä selviytyjää, jotka yrittävät päästä hengissä turvaan. Ainoa tapa tehdä tämä on tehdä yhteistyötä, sillä sooloilijat eivät pärjää mitenkään. Pelimekaniikka rakentuu sen varaan, että pelaajat auttavat jatkuvasti toisiaan, tapahtuipa se sitten kaverin parantamisen, pystyyn auttamisen, hätätilanteesta pelastamisen tai jonkin muun tempun muodossa. Mikä parasta, vaikka skenaariot tapahtuvatkin samoissa ympäristöissä, niiden yksityiskohdat muuttuvat joka pelikerralla, joten pelaajat eivät voi koskaan varmasti tietää, mitä seuraavan kulman takana odottaa.
Kiihkeimmillään peli on silloin, kun neljä pelaajaa pelaa selviytyjiä ja toiset neljä erikoiszombeja. Näitä ovat nopea hunter, pitkän kielen avulla uhrin pois raahaava smoker, zombilaumoja houkuttelevaa oksennusta sylkevä boomer sekä massiivisen voimakas tankki. Zombijoukkueen pelaajille kokemus on hyvin erilainen: he näkevät koko ajan kaikki ihmiset esteiden läpi ja voivat valita, mihin kohtaan kenttää ilmestyvät. Selviytyjien eristäminen joukosta on usein avain onnistumiseen: joukossa ihmiset ovat usein turvassa hirveää ylivoimaakin vastaan, mutta porukasta jälkeen jäänyt tai tyhmästi muiden edelle juossut pelaaja on täysin avuton joutuessaan hunterin kynsiin. Silloin täytyy vain toivoa, että kaverit ehtivät ajoissa hätiin.
Valve tarjoilee jälleen kerran omaperäisen ja ainutlaatuisen pelikokemuksen, jota ei oikeastaan voi verrata mihinkään muuhun markkinoilla olevaan tuotteeseen. Ruutia palaa paljon, mutta silmitön räiskintä ja sokea rynniminen ei kannata: joko kaikki puhaltavat yhteen hiileen, tai kaikki on koko ajan hirveän vaikeaa. Useamman verkkopelin soisi toimivan näin.
PÄÄSTÖTODISTUS
Vuoden nokkelin verkkoräiskintäpeli
