Pitkään keskinkertaisuuksien joukossa viihtynyt Lara Croft on saanut taakseen uuden kehitystiimin. Miehityksen vaihtuminen on tehnyt sankarittarelle hyvää, sillä juuri ilmestynyt Tomb Raider Legend on erittäin viihdyttävä toimintaseikkailu.
Sisältönsä puolesta se ei ole mikään mullistava tapaus, sillä tarjolla on tuttuun tapaan tasoloikkaa, pulmanratkontaa, tulitaisteluja ja bonusten etsimistä. Niiden toteutuksessa on kuitenkin otettu mittavia harppauksia eteenpäin.
Hyppelyosuuksia varten Lara on käynyt Persian prinssin akrobatiatunneilla, joten liikkeissä on entistä enemmän lennokkuutta ja monipuolisuutta. Näppärä fysiikkamoottori puolestaan tuo pulmanratkontaan kaivattua syvyyttä. Nämä elementit on yhdistetty luovaan, joskin hieman putkimaiseen kenttäsuunnitteluun, joka hyödyntää tapahtumapaikkojen luontaisia maamerkkejä erittäin näppärästi.
Laadukas sisältö on paketoitu tarinaan, jossa sankaritar jäljittää muinaista artefaktia ja kuolleeksi luultua vanhaa tuttavaansa. Juoni ei ole erityisen yllättävä, mutta se on runsaine takaumineen kerrottu erittäin hyvin. Pelaaja tempautuu nopeasti mukaan tapahtumien pyörteeseen, ja Laran asenteessa on taas pitkästä aikaa sitä alkuperäistä, sopivan itsevarmaa charmia.
Mutta ei mitään niin hyvää, etteikö jotain huonoakin. Kokonaisuutta himmentävät seikkailun lyhyys, helpohko vaikeustaso, hyppyjen suuntausta häiritsevä kamera ja onttouttaan kumisevat taistelut.
Syntilista jää kuitenkin sen verran heppoiseksi, että pelin vahvuudet ajavat sen ohi mennen tullen. Lara Croft on tehnyt onnistuneen ja näyttävän paluun toimintaseikkailujen ykkösnaiseksi.