Muutama vuosi sitten Dreamcastilla julkaistu Jet Set Radio herätti paljon keskustelua niin positiivisissa kuin negatiivisissakin asioista. Positiivista huomiota Jet Set Radio sai osakseen poikkeuksellisen kauniiden grafiikoiden, loistavan pelattavuuden ja mielenkiintoisen ideansa osalta. Toisaalta pelin idea herätti myös negatiivisia tuntemuksia, sillä pelin katsottiin kannustavan vandalismiin sekä muuhun yleiseen häiriköintiin. Joka tapauksessa pelaajat rakastivat Jet Set Radiota ja nyt pelistä on ilmestynyt jatko-osa, tosin Dreamcast on vaihtunut Microsoftin uutuuttaan kiiltävään Xboxiin.
Jet Set Radio Futuren tapahtumat sijoittuvat vuoden 2024 Tokioon, jossa pahamaineinen Rokkaku-nimeä yhtiö on alkanut sekoittamaan kaupungin talouselämää ja sekaantumaan asioihin, jotka vaikuttavat tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään. Onpa Rokkaku ottanut haltuunsa Tokion poliisilaitoksen ja sitä myötä myös järjestyksen valvonta on tiukentunut. Muutenkin kaupunki tuntuu muuttuvan niin sietämättömäksi paikaksi, että jotain on pakko tehdä.
Kun hätä on suurin, käännetään katseet DJ Professor K:n suuntaan. DJ Professor K on mies, joka vetää omaa showtaan paikallisessa piraattiradiossa, Jet Set Radiossa. Pelin aikana Jet Set Radio kertoo mitä missäkin tapahtuu ja mitä asioille on tehtävä. Pelissä omaksutaan rudies-nimisen nuorisojengin rooli, jonka jäsenten avulla pitäisi käydä taistoon Rokkakua ja muita jengejä vastaan. Pelin juoni ei ole kovin monimutkainen, mutta se pitää pelin sen verran kasassa, että tietty johdonmukaisuus säilyy ensimmäisistä pelihetkistä pelin loppuun asti. Pelin eteneminen on melko vapaata ja kenttiä voi suorittaa milteipä missä järjestyksessä haluaa. Tämä aiheuttaa myös pienen ongelman, sillä silloin tällöin on hieman vaikea tietää mihin seuraavaksi pitäisi mennä.
Jet Set Radio Futuren pelikonsepti on pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Paikasta toiseen kiidetään yhä jonkinlaisilla magneettirullaluistimilla keräten kentältä löytyviä spray-maalipulloja, joilla sitten peitetään muiden jengien töhrimät rumat graffitit omien tyylikkäiden taideteosten alle. Pelin kentät ovat täynnä johtoja, kaiteita ja muita vastaavia, joilla liu’utaankin ankarasti. Pelihahmoilla tuntuu olevan täydellinen tasapaino, sillä he eivät putoa kaiteilta missään tilanteissa. Useissa kentissä tuleekin liu’uttua enemmän, kuin luisteltua maanpinnalla.
Kontrolliosastossa ei suurempaa valittamista ole, mutta kamera ei aina pysy mukana kaikessa mitä pelaaja tekee. Varsinkin tarkan hypyn tekeminen ahtaassa tilassa on välillä turhauttavaa, koska hypyn saattaa joutua tekemään miltei sokkona johtuen juuri kamerakulmasta. Olisikin ollut hyvä jos kameraa olisi voinut liikuttaa korkeussuunnassa, mutta eihän kaikkea voi saada.
Pelattavaa Jet Set Radio Futuren yksinpeli tarjoaa noin 15-20 tunniksi, joten mikään vuoden pisin peli ei ole kyseessä. Yksinpelin uudelleenpelaaminen ei kuitenkaan tuntunut mitenkään huonolta idealta. Lisää elinikää peli saa moninpelistä, jota voi pelata maksimissaan neljän kaverin kanssa.
Pelin haasteet jakautuvat pääasiassa kahteen osaan, graffiittien piirtämiseen sekä poliisien ja muiden jengien nöyryyttämiseen. Jokaiselta kentältä löytyy parisenkymmentä suttugraffiittia, joiden päälle on vedettävä omat töherrykset. Poliisit tulevat aiheuttamaan harmia niin jalkapatikassa kuin panssarivaunuissakin. Poliiseja kurmotetaan törkkäämällä jalkamiehet kumoon ja sotkemalla heidän vaatteensa sprayllä. Tankit ja muut astetta hankalammat kohteet puolestaan maalataan sen verran värikkäiksi, että ohjaaja päättää hylätä ajoneuvon.
Silloin tällöin pelaaja kilpailee myös muita hyviksiä vastaan. Pelaajan voittaessa tai suorittaessa vastustajansa siirtyy tämä Rudiesien riveihin ja tämän jälkeen hahmoja voi käyttää pelaamiseen. Pelistä löytyy yhteensä 12 pelihahmoa, joilla on omat heikkoudet ja vahvuudet. Kun yksi on hyvä luistelemaan voi toinen olla hyvä tekemään graffiitteja ja niin edelleen.
Jet Set Radio Future on graafisesti melko mielenkiintoinen tapaus. Peli sekoittaa animetyyppiset hahmot sekä sarjakuvamaiset kaupungit sulavasti toisiinsa ja lopputulos näyttää hyvältä. Pelihahmojen animaatio on todella tyylikästä ja yksityiskohtiakin riittää. Pelialueet ovat todella laajoja ja ne ovat täynnä elämää. Väripaletti on hyvin räikeä ja täynnä kirkkaita värejä. Pelistä huokuukin jonkinlainen energisyys ja positiivinen tunnelma jo pelkkiä grafiikoita katsomalla. Kentistä löytyy myös paljon romutettavaa kamaa, jolla ei tosin ole mitään pelillistä merkitystä, mutta laatikkopinot, lehdet ja vastaavat tekevät kentistä aidomman oloisia eikä minkäänlaisesta kliinisyydestä ole tietoakaan. Vaikka ruudulla vilisee kaikenlaisia ukkeleita, autoja ja muita yksityiskohtia, pyörii peli kuin unelma eikä pätkimisestä ole tietoakaan.
Äänipuolella tärkeimmässä osassa ovat musiikit, jotka vetävätkin suurimman huomion ja jättävät luistimista lähtevät äänet ja muut mölinät alleen hyvin tehokkaasti. Musiikit ovat kuitenkin vähän kaksipiippuinen juttu. Musiikki on nimittäin suurimmaksi osaksi Hip-Hoppia ja teknoa, joka toimii vain tietynlaisen musiikin ystävillä, kun taas toiset eivät pidä pelin musiikeista pätkääkään.
Jet Set Radio Future on siis monin tavoin hyvin poikkeuksellinen peli. Extreme-rullaluistelu sekoitettuna graffitien maalaamiseen ja megayhtiön tuhoamiseen on aika mielenkiintoinen yhdistelmä. Kun tämä vielä yhdistetään anime-henkiseen grafiikkaan ja todella mielenkiintoisiin tapahtumapaikkoihin, on Jet Set Radio Future valmis. Ongelmakohdat löytyvät kamerasta ja silloin tällöin pelissä tulee hetkiä, jolloin homma alkaa tökkimään. Jonkinlaisen tauon tai raa’an puskemisen jälkeen peli kuitenkin maistuu taas. Pelin hyviin ja huonoihin osa-alueisiin kuuluu musiikki, joka on harvinaisen selkeästi tarkoitettu tietylle yleisölle, kun taas tietyt ihmiset varmasti kääntävät musiikit pois päältä. Joka tapauksessa Jet Set Radio Future on hyvä jatko-osa Dreamcast-klassikolle.