Toisinaan vastaan tulee pelejä, jotka osoittavat harvinaisen selvästi, miten paljon japanilaiset ja länsimaiset pelit voivat erota toisistaan tyylillisesti. Tämä ei tarkoita pelkästään teini-ikäisiä sankareita tai grafiikan ilmeisiä manga-vaikutteita, vaan myös niinkin monimutkaista asiaa kuin huumoria. Hyvä esimerkki tästä on Ubi Softin tuore Playstation 2 -roolipeli Jade Cocoon 2, joka on pohjimmiltaan varsin suorasukainen ja itseään toistava paketti. Hieman kieroutunut asenne ja omalaatuiset hahmot pitävät kuitenkin huolta siitä, että peli jaksaa pitää otteessaan yllättävänkin hyvin.
Peli sijoittuu fantasiamaailmaan, jota asuttaa ihmisten lisäksi kirjava joukko Divine Beasteja. Nämä otukset muistuttavat huomattavan paljon Pokemoneita, mutta ovat ulkomuodoltaan selvästi serkkujaan petomaisempia. Tarinan päähenkilönä nähdään Kahu-niminen nuorukainen, joka unelmoi pääsystä Divine Beasteja taisteluissa ohjaavaksi Beast Hunteriksi. Tähän tarjoutuukin tilaisuus, mutta kaikki ei valitettavasti suju suunnitelmien mukaisesti. Heti ensimmäisten harjoitustehtävien jälkeen sankarimme tekee virheen ja joutuu keijujen kirouksen uhriksi: hän alkaa vähitellen muuttua hirviömäiseksi Kalma-otukseksi. Tältä kohtalolta Kahun voivat pelastaa ainoastaan mystiset Forest Orbit, jotka ovat kadonneet jonnekin pelimaailmaa hallitsevan metsän sokkeloihin. Niinpä sankarin on lähdettävä etsimään pelastusta puiden siimeksestä seuranaan pieni ja söpö, mutta hieman rasittava Nico-keijukainen.
Luolaston virkaa hoitava metsä on jaettu neljään erityyppiseen alueeseen, joista jokaisella on omat erikoispiirteensä ja hirviönsä. Esimerkiksi tulen alueella vastaan tulee vaarallisia, mutta varsin helposti kaatuvia olentoja, kun taas maan hallitsemissa kentissä vastukset ovat vähemmän aggressiivisia, mutta huomattavasti kestävämpiä. Kaikkien kenttien perusrakenne on kuitenkin samanlainen. Ne ovat sokkeloisten polkujen muodostamia kokonaisuuksia, joissa kasvaa siellä täällä Ogrevine-nimisiä kasveja. Jokaisesta kentästä löytyy yksi naaras-yksilö ja useampi uros. Näistä naaras kätkee sisäänsä seuraavaan kenttään johtavan portin, josta päästäkseen Kahun on löydettävä avainitiö jonkin uroksen sisältä. Nielaisemalla sen päähenkilö alkaa erittää feromoneja, jotka saavat Ogrevine-naaraan innostumaan ja avaamaan itsensä. Varsin omalaatuista siis.
Samaa voisi sanoa pelin sisällöstä muutenkin. Metsässä nimittäin vaeltaa hirviöiden lisäksi myös koko joukko varsin persoonallisia hahmoja, joiden kanssa käytävät keskustelut tarjoavat erittäin tervetullutta vaihtelua muuten kovin suoraviivaiseen seikkailemiseen. Vastaan tulee mm. naiivi ja hajamielinen tutkija, höpsähtänyt Beast Hunter -guru ja lähinnä tyttöbändiä muistuttava Sweet Knights -seikkailijaporukka, jolta löytyy jopa oma faniryhmänsä. Näiden kohtaamisten kautta kehittyvät pienet sivujuonet ovat parhaimmillaan varsin outoja, mutta ne ovat samalla myös yksi pelin hauskimpia piirteitä ja olennainen syy sen viehätykseen.
Jade Cocoon 2:n tärkein elementti ovat kuitenkin Divine Beastit, joiden ympärillä oikeastaan kaikki pyörii. Otuksia käytetään niin taisteluissa kuin vastustajinakin ja niiden kehittyminen tuo peliin mukavasti jatkuvuutta. Pedot keräävät taisteluista kokemusta ja nousevat sen myötä tasoja varsin vilkkaasti, mikä parantaa tuttuun tapaan niiden ominaisuuksia. Jokainen olento pääsee korkeintaan 20. tasolle, mutta kehityssykli on mahdollista aloittaa alusta aina niiden ohitettua 15. tason rajapyykin. Tällöin oman otuksensa voi yhdistää johonkin toiseen metsästä vangittuun petoon ja lopputuloksena on uusi olento, jolla on entistä paremmat ominaisuudet ja mahdollisesti uusia erikoiskykyjä.
Taisteluissa pedot asetetaan kahdeksaan osaan jaettuun ympyrään eri elementtien mukaisesti. Kullekin elementille on uhrattu ympyrästä kolme paikkaa siten, että niistä kaksi on yhteisiä viereisten elementtien kanssa. Esimerkiksi tulen petoja voi asettaa tuli, tuli/ilma- ja tuli/maa-paikkoihin. Itse taistelu etenee vuoropohjaisesti siten, että pelaaja valitsee joka vuoro yhden elementin kohtaamaan viholliset ja hyökkäämään näiden kimppuun. Jaetuissa kohdissa olevat pedot toimivat siis kummankin elementin taisteluvuoroilla, mikäli niiltä löytyy molempiin liittyviä erikoiskykyjä. Tämä vaatiikin pelaajalta pientä strategista pohdiskelua olentoja kehitettäessä. Kokonaisuutena taistelusysteemi on suhteellisen kevyt, mutta se antaa kuitenkin mukavasti tilaa omille valinnoille ja taktiikoille.
Koska Divine Beastit hoitavat pelissä kaiken taistelun, tarinan päähenkilö ei kerää itselleen varsinaista kokemusta. Sen sijaan Kahun menestystä mitataan hänen maineellaan, joka kasvaa kukistamalla metsässä pahoja Kalma-olentoja ja suorittamalla pelimaailman asukkaille erilaisia pikkutehtäviä. Kun mainetta on kertynyt riittävästi, pelaaja voi suunnata kohden Beasthuntereiden koulutuskeskuksen areenaa, jolla pidetään erityisiä edistymiskokeita. Sen läpäisemällä Kahu saa käyttöönsä entistä useampia Divine Beasteja ja kestävämmän kilven. Käytännössä maineen keräämisestä ei tarvitse ihmeemmin huolehtia, sillä sitä kertyy ajan myötä lähes automaattisesti ja turhalla kiirehtimisellä areenan edistymiskokeet voivat osoittautua liian haastaviksi.
Teknisesti peli on hieman sekalainen paketti. Kenttien grafiikka on varsin karua ja paikoitellen hyvin epäselvääkin, mutta toisaalta useimmat hahmot ovat varsin mainion näköisiä. Niiden suunnittelussa on käytetty mukavasti mielikuvitusta ja animaatiokin kiitettävän elävää. Äänipuolella musiikki on varsin tasotonta, mutta onneksi sen verran väritöntä, ettei se pääse pelikokemusta häiritsemäänkään. Useimmat ääninäyttelijät sen sijaan hoitavat hommansa erinomaisesti. Heidän tyylinsä on mukavan persoonallinen ja se sopii pelin hieman kieroutuneeseen tunnelmaan kuin puukko pernaan. Niinpä hahmojen välisten dialogien kuunteleminen on parhaimmillaan jopa suoranaista herkkua.
Jade Cocoon 2 on lyhyesti sanottuna omalaatuinen pelikokemus. Tästä pitävät huolta ennen kaikkea sen oudot sivuhahmot ja niiden mukanaan tuoma hieman vinksahtanut huumori. Aivan loppuun saakka näiden charmi ei kuitenkaan jaksa peliä kantaa, sillä itseään toistavat tasot alkavat käydä pidemmän päälle varsin tylsiksi. Mielenkiintoisten hahmojen ja omien Divine Beastien jatkuvan kehityksen ansiosta Jade Cocoon 2 jaksaa kuitenkin viihdyttää varsin pitkään ja se onkin vakavasti otettava vaihtoehto Playstation 2:n köyhässä roolipeli-valikoimassa.
