IGI2: Covert Strike

15.02.2003

Muutama vuosi sitten markkinoille saapui Project IGI -niminen peli, joka yhdisti räiskintäpeliin hiiviskelyelementtejä. Project IGI ei kerännyt erityisen suurta huomiota, mutta sen verran fanipohjaa peli onnistui keräämään, että sille on nyt työstetty jatko-osa. Jatko-osan myötä Codemasters pyrkii paikkaamaan IGI:n heikoimmat osat ja tuomaan siihen lisää mielenkiintoa, jotta peli löytäisi tiensä mahdollisimman monen pelaajan ostoslistalle. Pelin kehittämiseen on osallistunut myös entinen SAS-sotilas Chris Ryan, joka on opastanut pelin tekijöitä erityisesti aseiden suunnittelussa. Me selvitimme onko Codemastersin satsaus tähän jatko-osaan tuonut toivottua tulosta, vai kannattaako IGI 2: Covert Strike jättää suosiolla kaupan hyllyjä koristamaan.

IGI 2 jatkaa edeltäjänsä linjalla tarjoten pelaajalleen ensimmäisestä persoonasta kuvatun hiiviskelypelin, johon on lisätty annos toimintaa. Peli sisältää 19 tehtävää, joiden aikana päästään piipahtamaan useissa eri valtioissa. Pelaaja omaksuu David Jonesin roolin ja lähtee metsästämään salaista teknologiaa varastaneita henkilöitä. Myöhemmin tämä teknologia paljastuukin pian uudeksi asejärjestelmäksi, joka väärissä käsissä voisi aiheuttaa paljon tuhoa. Pelaaja joutuu siis suorittamaan ns. likaisen työn jahdatessaan pelin pahiksia ympäri maapalloa.

Peli nojaa vahvasti hiiviskelyyn ja vihollisten katseiden välttelyyn. Pelityyppinä IGI 2 muistuttaakin selkeästi Commandos-pelejä, vaikka niiden väliltä runsaasti eroavaisuuksiakin löytyy. Kummassakin on kuitenkin paljon vihollisten välttelyä, varovasti suoritettuja tappoja ja silloin tällöin vähän enemmän rähinää. Pelaaja voi halutessaan suorittaa miltei kaikki tehtävät ampumalla vain muutaman laukauksen, tai vaihtoehtoisesti rynnätä vihollisten tukikohtaan aseet paukkuen. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole kovin järkevä, sillä herra Jones on ihan normaali ihminen, eikä mikään Teräsmies. Paras taktiikka on pysytellä piilossa ja tappaa vain ne pahikset, jotka on ”pakko” niitata.

Ennemmin tai myöhemmin pelaaja tulee jäämään kiinni ja silloin on hyvä olla jonkinlaisia aseita, joilla itseään voi puolustaa. Pelin asevalikoimasta löytyy kolmisenkymmentä tussaria, joiden esikuvat löytyvät reaalimaailmasta. Asevalikoiman joukosta löytyy mm. Magnum, MP5-konepistooli, AK-47 -rynnäkkökivääri ja SPAS-12 -haulikko. David ei kuitenkaan ole mikään kävelevä asevarasto, vaan hänen käytössään on vain pari asetta kerrallaan. Mikäli ammukset ovat loppumassa kesken tai muuten vain tekee mieli vaihtaa asetta, voi kuolleelta viholliselta napata hänen kuularuiskunsa ja antaa sitten vihulaisten maistaa omaa lääkettään. Aseiden rätinä ja pauke kuulostaa aika hyvältä, mutta pieni lisäjämäkkyys ei olisi tehnyt pahaa.

Tekoälyä on parannettu reilusti. Kun ensimmäisessä IGI:ssä viholliset eivät aina tuntuneet pysyvän tilanteen tasalla, IGI 2:ssa tilanne on päinvastoin. Pelaajan on edettävä varoen pitäen mahdollisimman vähän ääntä ja vältellen vihollisten katseita. Oman lisänsä soppaan tuovat valvontakamerat, joita ei aina meinaa huomata ja kameran eteen tepasteleva pelaaja aiheuttaa heti hälytyksen. Viholliset reagoivat myös erilaisiin ärsykkeisiin, kuten kuolleisiin tovereihin ja hajonneisiin valvontakameroihin. Heti kuolleen toverin nähdessään ne pyrkivät tekemään hälytyksen ja sen jälkeen ollaan jälleen pulassa. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin pakko sanoa, että ei tekoäly vieläkään täysin puhtaita papereita saa. Silloin tällöin tekoäly sortuu kerrassaan naurettaviin typeryyksiin. Esimerkkinä tästä voisi kertoa parikin tapausta, jossa vihollissotilaat kävelivät jonossa David Jonesin ja hänen rynnäkkökiväärin muodostaman teloituskomppanjan eteen.

Graafisesti IGI 2: Covert Strike ei kuulu PC:n räiskintäpelien terävimpään kärkeen, mutta grafiikkamoottori kokonaisuudessaan on vaikuttava. Pelissä ei tyydytä pelkkään sisätiloissa räiskintään, vaan suuri osa peliajasta vietetään laajoissa ulkoilmatiloissa, joissa näkee pitkiä matkoja jokaiseen suuntaan. Ulkoilmatilat ovat muutenkin vaikuttavia, sillä maaston yksityiskohdat tekevät ympäristöistä todentuntuisia. Pitkät piirtoetäisyydet mahdollistavat myös tarkka-ammunnan hyödyntämisen paljon paremmin kuin useissa muissa räiskintäpeleissä. Peli ei myöskään vaadi aivan kohtuutonta tehomikroa pyöriäkseen kunnolla, vaan vähän vanhempikin työjuhta riittää.

Haastetasoa on nostettu myös rajoittamalla tallennusten määrää. Davidin mukana olevalla kannettavalla ollaan silloin tällöin yhteydessä IGI:n päämajaan, josta saa lisätietoja tehtävästä, karttapalvelua ja johon lähetetään tiedot tehtävän etenemisestä, eli käytännössä tallennetaan peli. Tallentaminen kuluttaa kannettavan koneen akkua ja virran ollessa finaalissa on parasta toivoa, että tehtäväkin on lähellä loppua.

Project IGI 2: Covert Strike on ottanut opikseen edeltäjänsä virheistä ja IGI 2 onkin lähes kiitettävän arvosanan ansaitseva peli. Siitä ei löydy pahoja puutteita, mutta se viimeinen silaus jää kuitenkin puuttumaan. Haastavan hiiviskelyräiskinnän ystäville tämä peli on pakko-ostos ja muillekin PC-pelaajille IGI 2:sta voi suositella lämmöllä.