Halo 2

05.07.2007

Halo on yksi maailman tunnetuimmista räiskintäpeleistä, mikä on pitkälti laajan ja näkyvän markkinoinnin ansiota. Suureen ääneen toitotettu Master Chiefin toinen tuleminen tapahtui vanhan Xboxin aikaan, ja nyt saman huippusuositun paketin olisi tarkoitus olla uuden ajan pelaamisen airut. Vistalle julkaistu Halo 2 yrittää lyödä uutta Windowsia läpi pelialustakiistan uutena keisarina, hieman vähemmän menestyksekkäästi.

Halo 2 tarjoaa pelaajalleen pitkälti samaa tavaraa kuin ensimmäinenkin osa. Yksinäinen supersotilas voimakentällä suojattuine panssareineen, toimiva ja erilainen scifiympäristö, eeppinen juoni ja julmetusti vihollisia tapettavaksi. Tarina alkaa käytännössä suoraan ykkösosan tapahtumien jälkeen, mutta Master Chiefin lisäksi pelaaja saa ohjata myös muukalaisten omaa pääjehua, Arbiteria. Ikävä kyllä, Arbiterin voimat ovat käytännössä identtiset MC:n kanssa. Ainoaksi eroksi jää lähinnä tarinan eri puolten seuraaminen.

Toiminta itsessään on maittavaa. Pelaaja voi räiskiä kahdella aseella yhtä aikaa, nakella sirpale- ja plasmakranaatteja, tehdä röyhkeitä loikkia ja rellestää lukuisilla, toisistaan runsaasti poikkeavilla ajoneuvoilla. Vaihtelevat ympäristöt, huimaa vauhtia kulkeva juonenkuljetus ja mukavan persoonalliset viholliset pitävät mielen virkeänä silloinkin, kun kenttien ajoittainen samanlaisuus alkaa tympiä.

Verkkopeli iskee edelleenkin kuin miljoona volttia. Kymmenet kartat ja vapaasti muokattavat pelityypit luovat oivan pohjan verkkoverilöylylle, jonka päälle innokkaat modirakentajat saavat väsättyä vaikka mitä lisäkivaa. Vistalla tästä ilosta pitää kuitenkin kaivaa kuvettaan, sillä Windows Liven verkkopeli ei ole ilmaista puuhaa. Isompaan ja parempaan tottunutta PC-pelaajaa ei myöskään vakuuta, että otteluihin voi osallistua vain 16 pelaajaa.

Mutta.

Kolme vuotta sitten Halo 2 edusti konsolipelien terävintä kärkeä, mutta näin ei ole enää. Uuden sukupolven laitteistot pystyvät teräväpiirtoon ja jos jonkinlaiseen graafiseen kikkailuun. On suorastaan rikollista julkaista peli liki 1:1 samanlaisena, kuin mitä se on vanhalla Xboxillakin. Grafiikat ovat parhaimmillaankin palikkamaisia, usein suttuisia ja monesti yksitoikkoisia. Kun muistetaan ulkoasun vaatimattomuus ja se, että kyseessä on alunperin vanha konsolipeli, ei ole mitään järjellistä perustelua sille, että peli takkuaa ja pykii näin käsittämättömän paljon.

Vista pystyy paljon, paljon parempaankin. Uuden ajan airueena Halo 2 markkinoi tuliterän superauton ominaisuuksia köröttelemällä nurmettuneella kärrypolulla. Valinta uuden, hienon pelin ja geriatrisen Halo 2:n välillä ei ole kovinkaan vaikea.

PÄÄSTÖTODISTUS
Liian vähän, liian myöhään.