Tämän päivän kolmikymppinen keskivertovideopelaaja ei yleensä törmää peleihin, joita hän on liian nuori pelaamaan. Pappametalliin panostava Guitar Hero Van Halen on kuitenkin juuri sellainen peli. Saadakseen pelistä mitään irti täytyy olla vankan nostalgiset fiilikset sellaisille dinosaurusrokin klassikoille kuten Jump ja Hot for Teacher.
Van Halen on erikoinen valinta Guitar hero -musiikkipelin aiheeksi. Bändi on pysynyt ajassa kiinni merkittävästi heikommin kuin muut sellaiset yhtyeet, jotka ovat viimeaikoina saaneet oman pelinsä. Pelatessa tuntuu siltä, etteivät Guitar Hero Van Halenin tekijätkään ole viitsineet panostaa peliinsä täysillä. Van Halen -meininki jää Guitar Hero Metallicaan verrattuna pinnalliseksi, eikä mukana ole Guitar Hero 5:n uudistuksia. Metallica-pelissä oli haastatteluja ja muuta hauskaa, mutta tästä pelistä on turha etsiä mitään sellaista.
Pelin tulkinta Van Halenin urasta on oudon vajaa. Bändin jäsenet on mallinnettu heidän nykylookkinsa mukaan, ja nuoria versioita saa käyttöönsä vasta sitkeän pelaamisen jälkeen. Bändin historia on ollut varsin myrskyinen, ja sekä biisilista että bändihahmot asettuvat selvästi David Lee Rothin puolelle. Biisilistalta puuttuu paljon Sammy Hagarin ja Gary Cheronen kausien klassikkokamaa.
Biisit on käännetty Guitar Heron punaisten, vihreiden ja keltaisten nappuloiden sarjoiksi yllättävän onnistuneesti. Vaikka kitaroidessa tuntuu välillä siltä, että näppäilee biisin syntikkakuvioita, eikä kitaraa ollenkaan, pelituntuma on erinomainen.
Van Halenin omien biisien lisäksi pelissä on mukana joukko vierailevia artisteja, mutta hämäräksi jää, millä perusteella ne on valittu. Queenin I Want It All, Judas Priestin Painkiller, Offspringin Pretty Fly (For a White Guy) ja Billy Idolin White Wedding ovat hauskaa vaihtelua Van Halenin mahtipontiseen kitarointiin, mutta ne eivät muodosta Van Halenin biisien kanssa mitään kokonaisuutta. Vaikutelmaksi jää, että ekstrabiisejä valikoidessa on kauhottu satunnaisia paloja ylijäämälaarin pohjalta.
Aiheensa vuoksi Guitar Hero Van Halen on fanituote, josta tuskin on iloa muille kuin Van Halenin ihailijoille. Heidän kannaltaan on erityisen kurjaa, että peli on toteutettu näin hätäisesti. Luulisi, että jos Van Halenista tekee pelin, lopputuloksessa näkyisi edes vähän rakkautta Van Halenia kohtaan.
PÄÄSTÖTODISTUS
Pappametallibändi rutiinilla väännetyssä musiikkipelissä.
– JUHANA PETTERSSON